Eroosiolaatoista apu vesistöjen korjaukseen

Heinäkuussa järjestetyssä Okra-maatalousnäyttelyssä oli mukana Leader-tukea saaneita yrittäjiä. Tammelalainen Heikki Saloinen esitteli messuilla eroosiolaatan, jolla estetään joen tai muun uoman penkkojen sortuminen sekä kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutuminen vesistöön.

– Eroosiolaattoja käytetään muun muassa vesistöjen, peltojen reuna-alueiden, huonokuntoisten rantojen ja turvesuon reunojen korjaukseen. Tuotteelle haetaan koko ajan uusia käyttökohteita, Saloinen kertoo.

Heikki Saloinen, okra

Leader-tuen avulla Heikki Saloinen sai hankittua selvän, suomenkielisen yrityssuunnitelman.

Saloisen keksinnöllä on hyödyllisyysmallisuoja, ja INNOSUOMI 2009 -kilpailussa eroosiolaatat saivat kunniamaininnan. Eroosiolaattojen kehittelyssä yhdistyvät Saloisen tietämys maanviljelystä ja kokemus betoniteollisuudesta.

– Eroosiolaatat olivat olleet kauan mielessäni katsoessani kyläni ympäristöä ennen kuin niitä alettiin lopulta valmistaa. Vielä en ole kuitenkaan uskaltanut heittäytyä kokonaan pelkästään laattojen varaan, Saloinen kertoo.

Valmistus rakennusteollisuuden tehtaissa

Laatat tehdään aina mittatilaustyönä suunnitelman pohjalta.

– Laatat pyritään valmistamaan aina mahdollisimman lähellä niiden käyttökohdetta, Saloinen sanoo.

Laattojen valmistusaika on marraskuusta maaliskuuhun, jolloin rakennustehtaissa on hiljaista.

– Näiden valmistuksessa käytetään samoja koneita kuin rakennusteollisuuden tehtaissa, joten koneet voidaan pitää pyörimässä myös silloin, kun on hiljaisempaa ja siten voidaan työllistää ihmisiä.

EU on sitouttanut jäsenmaansa korjaamaan vesistöjä, joten Saloinen uskoo, että hän on tuotteensa kanssa juuri oikeaan aikaan liikenteessä. Perinteiseen luiskausmenetelmään verrattuna eroosiolaattojen käyttäminen säästää työvoimaa, kaivinkoneita ja polttoainetta, kun työn voi tehdä paikanpäällä yksi henkilö alusta loppuun.

– Eroosiolaatoilla korjatussa maassa ojat ja vedet toimivat paremmin ja maanomistajan kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että eroosio pysähtyy. Korjauksella voidaan vaikuttaa siis kiinteistön arvoon.

Korjauksen jälkeen myöskään fosfori ja typpi eivät laskeudu vesistöihin, koska tulvat vähenevät.

Teksti ja kuva: Viivi Lakkapää