Reijo Martikainen työskentelee uuden maaseudun parissa

Maaseutuviraston ylitarkastaja Reijo Martikaisen työnkuvana oli jo maatilahallituksessa maatilojen tulonlähteiden monipuolistaminen.

– Olen tehnyt koko 25-vuotisen urani ajan töitä maaseudun uuden yrittämisen parissa ja tällä hetkellä työskentelen yritysrahoituksen toimeenpanotehtävissä.

Maaseutuvirastoon Martikainen siirtyi vuonna 2007 maa- ja metsätalousministeriöstä, jonka leivissä hän oli maatilahallituksen lakkauttamisen jälkeen. Koulutukseltaan Martikainen on agronomi.

– Olen ollut mukana myös Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR:ssä sen perustamisesta lähtien. Vedän YTR:ssä muun muassa matkailun teemaryhmää. Virkamiesrooli ja kehittäjän rooli tukevat hyvin toisiaan.

Martikaisen mielestä maaseudun kehittämisen ei pidä kulkea maakunta- eikä muidenkaan rajojen mukaan.

– Määrättyjä asioita voitaisiin tehdä valtakunnallisesti, tällä hetkellä Suomea jaetaan keinotekoisesti osiin. Elinkeinojen kehittäminen ulottuu yrityksestä globaaliin maailmaan. Myös kehittämisvälineiden pitäisi tunnistaa eri skaalat, Martikainen sanoo.

Reijo Martikainen, Mavi

Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt -kilpailu on Reijo Martikaisen mielestä mielenkiintoinen tapa saada näkyvyyttä maaseudun hankkeille. – Se nostaa yrittäjien itsetuntoa.

Maaseutuvirasto kehittää välineitä

Maaseutuvirasto, lyhyemmin Mavi, vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen jakamisesta Suomessa.

– Mavi tukee ELYjen ja toimintaryhmien käsissä olevaa käytännön toteutusta. Maa- ja metsätalousministeriö hankkii varat, ja me rakennamme välineet, jolla varat saadaan tukemaan kehittämistyötä.

Maaseutuverkosto puolestaan tukee ohjelman toimeenpanoa muun muassa tiedottamalla ja koulutustapahtumia järjestämällä.

– Verkosto on esimerkiksi järjestänyt sellaisia seminaareja ja opintomatkoja ulkomaille, joihin meillä ei olisi ollut resursseja.

Tällä hetkellä Mavissa ollaan saattamassa kuluvaa ohjelmakautta 2007–2013 loppusuoralle.

– Sen sulkeminen vie kaksi vuotta ja samalla valmistellaan seuraavaa ohjelmakautta, joka sitoo myös resursseja.

Sen sijaan, että murehditaan sitä, paljonko rahaa seuraavalla ohjelmakaudella tulee, ja minkälaisilla välineillä sitä aletaan jakaa, pitäisi Martikaisen mielestä ensin keskittyä siihen, mitä uudella ohjelmalla halutaan tehdä.

– Nyt ei mietitä tarpeeksi sitä, mikä on tavoite ja miten päästään tiettyyn tulokseen.

Seuraavalle kaudelle ei kuitenkaan saada samoja välineitä ja tukia, mitä tällä kaudella on ollut.

Martikaisen mielestä suurin haaste ohjelmien rakentamisessa on se, että ne tukisivat aidosti ohjelmallista kehittämistä.

– Emme saisi ole pelkästään rahajakelukone.

Suomea kehitettävä tasapuolisesti

Tulevan maaseutuohjelman tulisi rakentaa ainakin elinkeinoja kehittämään koko Suomen kattavia toteuttamisohjelmia ja hankkeita. Martikaisen mielestä yrittämiselle tulisi luoda mahdollisuudet koko Suomessa.

– Miksi ei voisi olla niin, että työ muuttaa ihmisen perässä eli ihminen saisi valita itse oman asuinpaikkansa.

Vaikka Suomi on muuten teknologian huipulla, vielä ei ole onnistuttu valjastamaan teknologiaa tukemaan aidosti hajautettuja ratkaisuja, Martikainen sanoo. Väljyys on maaseudun vahvuus. Koko Suomen etu on hyödyntää sitä.

Martikainen kannustaa kaikkia jakamaan hyviä käytäntöjä. Tätä olemme opetelleet jo jonkin verran, mutta on siinä vielä tekemistä.

– Osaaminen ja tieto ovat siitä veikeitä, että ne tuppaavat lisääntymään jaettaessa.

Teksti ja kuva: Viivi Lakkapää