Koko Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yhteiset neuvottelupäivät järjestettiin 4.-5.5. Hämeelinnassa. Neuvottelupäivillä käytiin vuoropuhelua ohjelman tuloksista ja tuloksellisuuden parantamisesta. Ajankohta ohjelman toteutumisen tarkasteluun on otollinen, sillä tällä hetkellä ollaan ohjelmakauden puolivälissä: kokemuksia on jo saatu ja toimintaa voidaan yhä kehittää. Kaikki ohjelman toimenpiteet ovat käytössä.
Vaikutuksia jo nähtävissä
Neuvottelupäivien puheenvuoroissa tuotiin esiin jo havaittavissa olevia ohjelman vaikutuksia. Vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu alkaa näkyä. Lähes kaikki viljelijät ovat sitoutuneet ympäristötukeen ja luonnonhoitopellot on otettu hyvin vastaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY) on asetettu tulostavoitteet, jotka edistävät vesistönsuojelua: esimerkiksi tiettyjen erityistukisopimusten määrät alueittain.
Investointihankkeiden koko on kasvanut ja tukenut maatalouden kilpailukykyä. Yritysten perustaminen ja kehittämistoimet ovat olleet aktiivisia. Mikroyritykset ovat innostuneet hakemaan tukia. Yhteensä neljästätuhannesta yritystukihakemuksesta 2 700 hakemusta koski mikroyrityksiä.
Ohjelman tuloksellisuutta on parannettu tehostamalla ympäristötuen toimia ja seuraamalla kohdentumista. Yritys- ja hanketukien byrokratian purkamista selvittäneen työryhmän esitysten toimeenpano helpottaa tuenhakijoiden työtä. ELY-keskusten ja toimintaryhmien rahoituskehyksiä tarkennetaan vuonna 2011. Luonnonhaittakorvauksen uudistaminen tehdään vuonna 2014 osana laajempaa maatalouspoliittista uudistusta.
Ensi kauden linjauksista ensimmäiset tiedot syksyllä
Neuvottelupäivillä luotiin myös katseita tulevaisuuteen. Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti odottaa tänä vuonna valmistuvasta maaseudun kehittämisohjelman väliarvioinnista eväitä seuraavan ohjelmakauden valmisteluun.
Hanhilahti toivoo, että keskeiset linjaukset saadaan komissiosta vuosina 2011–2012. Valtiosihteeri Jouni Lind kertoi, että analyysi budjetista ja rahoituksen painopisteet saadaan tietää syksyllä ja tarkemmista summista sovitaan 2011. Suorat tuet ja maaseudun kehittäminen säilynevät omissa pilareissaan jatkossakin.
Seminaarin päätöspuheenvuoron pitänyt koko Euroopan tuottajien etujärjestön Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen linjasi, että maaseudun kehittämisen tulisi myös jatkossa pysyä kakkospilarina osana maatalouspolitiikkaa. Hän huomautti, että vahvan ja kattavan ohjelman ansiosta Suomen maaseudulla on EU:n mittakaavassa poikkeuksellisen vahva asema.
Yritys- ja hanketukien hallinnollinen taakka kevenee
Ylijohtaja Leena Tenhola kertoi toimista yritys- ja hanketukien hallinnollisen taakan keventämiseksi. Maaseutuvirasto on asettanut ELY-keskuksille tulostavoitteet käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Hakijan työtä helpotetaan poistamalla kustannusarvion kustannuslajien sitovuus.
Hallinnon keskinäiseen vuoropuheluun kehitetään menettelyjä ja sähköisen asioinnin lisäämistä sekä tukien haussa että hallinnossa selvitetään.
Vähenevät resurssit huolettavat
ELY-keskusten tuottavuustavoitteet aiheuttavat sen, ettei resursseja ole seuraavalla kaudella yhtä paljon kuin nyt. Resurssitilanne pitäisi huomioida tulevan ohjelmakauden valmistelussa ja lainsäädäntöä suunnitellessa, sillä se vaikuttaa sekä tuenhakijalle aiheutuvaan hallinnolliseen taakkaan että viranomaisten tehtäviin.
Yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta muistutti, että uudet tukimuodot tuovat aina mukanaan lisää työtä hallinnolle. – Tarvittaisiin byrokratiapoliisi, joka perkaisi tukimuodot etukäteen, Tahvanainen sanoi.
Luottamus lähtökohdaksi
Toimintaryhmien tavoitteena on 7 000 myöntöpäätöstä, mikä saavutettaneen, koska tällä hetkellä toimintaryhmät ovat puoltaneet noin 3 300 hakemusta. Toiminnanjohtaja Antero Lehikoinen Joensuun seudun LEADER -yhdistyksestä oli tehnyt toimintaryhmille kyselyn ohjelmatyön tilanteesta ryhmien näkökulmasta.
Lisää tuloksellisuutta ei ohjelmatyöhön saada Lehikoisen mukaan vain byrokratianpurkutoimilla. Asetusmuutokset eivät riitä vaan vaaditaan asennemuutos: toiminnan lähtökohtana tulisi olla luottamus. Tulosten tulisi mennä muotoseikkojen edelle. – Keskustelevuutta koko ketjussa tulisi parantaa, Lehikoinen ehdotti.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman arvioinnista vastaavan Fin-Auguurin Tuomas Kuhmonen ehdotti tulossopimusajattelua ratkaisuksi kohti luottamuksen kulttuuria. Kuhmonen kertoi ohjelman väliarvioinnin valmistumisesta, jota varten on haastateltu hallintoa ja tehty kyselyjä tuen hakijoille.
Nyt on aika vaikuttaa
Valtiosihteeri Lind näkee hallituksen energiapaketissa suuren mahdollisuuden maaseudulle. Ilmastonmuutos nostaa esiin ruokahuoltoon liittyvät kysymykset. Lindin mukaan on tärkeää, että Suomi ja Eurooppa tuottavat jatkossakin oman ruoan.
Lind painotti, että nyt on aika vaikuttaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen kysymyksiin. Komissio on avannut verkossa kaikille avoimen palautekanavan, jossa kommentteja voi antaa. Lisäksi verkosto tekee sidosryhmien kanssa yhteenvetoja, jotka toimitetaan kesäkuussa komissioon. Myös Otakantaa.fi-palvelussa on mahdollista keskustella maaseudun kehittämisestä.
Osallistu:
EU:n komission debatti maatalouspolitiikasta: http://ec.europa.eu/agriculture/cap-post-2013/debate/index.htm
MMM:n keskustelu otakantaa.fi:ssä:http://www.otakantaa.fi/hanke.cfm?group=436&id=&ref=Hanke
