Maaseutuverkostojen tehtävä on tehostaa kansallisten maaseudun kehittämisohjelmien toteutumista siten, että maaseudun asukkaille, yrittäjille ja viljelijöille syntyvä hyöty on mahdollisimman suuri. Suomen maaseutuverkosto aloitti toimintansa vuonna 2007.
- Tavoitteemme on vuonna 2011 jatkaa samaan malliin eli tehdä työtä positiivisella otteella vireän maaseudun puolesta, maaseutuverkostoyksikön johtaja Päivi Kujala toteaa.
Verkostoitumisessa on onnistuttu
Maaseutuverkoston ydintehtävä on tiedon ja yhteistyön lisääminen virkamiesten, järjestöjen ja maaseudun kehittäjien välillä. Verkostoitumista tehdään mm. maaseutuverkostoyksikön koulutustapahtumissa.
- Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sisältää paljon toimenpiteitä. Kun kehittämisohjelma kokonaisuudessaan pyritään huomioimaan vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa, tapahtumiakin kertyy paljon, Kujala kuittaa. Perustehtävissä onnistumista tutkittiin vuonna 2010 laajalla sidosryhmäkyselyllä, josta saatu palaute on ollut kiitettävää.
- Toinen perustehtävämme, hyvien käytäntöjen välittäminen, korostuu erityisesti viestinnässä. Vaikka ohjelmakauden ensimmäisiä päätöksiä tehtiin vasta vuoden 2008 lopussa, tuloksiakin on jo nähty. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä lisätään koko ajan Maaseutu.fi-sivustolle, ja kehittämistyön helmiä palkittiin ensimmäistä kertaa Maaseutugaalassa lokakuussa. Kujala toivoo, että hyvistä käytänteistä on hyötyä yrittäjille, kun he suunnittelevat yritystoimintaansa ja hankeneuvojille, kun he opastavat hanketoteuttajia ja potentiaalisia hakijoita.
Hyvät käytännöt kertovat myös suomalaisesta maaseudusta ja siitä, mitä siellä tapahtuu. - Positiivisen maaseutukuvan luominen on yksi maaseutuverkoston perustehtävistä. Tässä meillä on jatkuva haaste. Kuinka pidämme yllä positiivista maaseutukuvaa ja positiivista virettä maaseudulla siten, että saamme suomalaiselle maaseudulle myös uusia asukkaita, Kujala pohtii.
- Suomi on pitkä ja leveä maa, jonka alueet erilaistuvat entistä enemmän. Meidän tulisi erottaa, mitkä ovat kunkin alueen erityistukitarpeet. Onko erotettavissa alueellisia haasteita, joihin verkostotoimijoidenkin pitäisi tarttua ja tukea näin alueiden kehittymistä parhaalla mahdollisella tavalla.
Maaseutuympäristö ja kansainvälistyminen huomion kohteena
Maaseutuverkoston toiminnassa vuosi 2010 oli aktiivinen ympäristövuosi. Toimintaa koordinoivan verkostoyksikön johtaja toivookin, että panostusten tulokset näkyvät erityisympäristötukihakemusten määrän lisääntymisenä alkaneen vuoden aikana.
- Uskon, että yleinen kiinnostus ympäristöasioiden ja hoidetun maaseutumaiseman ylläpitämiseen on myös lisääntynyt. Viime vuonna pääsimme monessa asiassa eteenpäin, Kujala jatkaa. Ohjelman toimijoiden tyytyväisyys kasvoi, kun byrokratiaa saatiin tietyltä osin kevennettyä. Kiitos tästä kuuluu Maaseutuviraston ja MMM:n toimijoille, jotka ottivat kentän toiveet huomioon ja tarttuivat keventämishaasteeseen. Vaikka vielä jäi paljon parannettavaa, haku- ja maksatusmenettelyt kehittyivät parempaan suuntaan.
Kujalan mukaan myös kansainvälistymisen edistämisessä on päästy hyvään alkuun. - Haluamme löytää kv-hankkeisiin sopivia ideoita sekä löytää ja yhdistää toimijat, jotka niiden toteuttamisesta hyötyvät. Suomella on ollut hyvä maine maaseudun kehittämisasioissa jo pitkään. Tämän tilanteen ylläpitäminen on haaste, johon haluamme vastata myös jatkossa.
