Maaseutu on pumppaava sydän, joka pitää meidät hengissä, sanoi ulkoministeri Alexander Stubb Maaseudun sivistysliiton Uutispuuro-hankkeen toisessa Maaseutu Nyt –seminaarissa Oulussa 21. tammikuuta.
Seminaari veti kansainvälistyvän maaseudun pariin noin kaksi sataa ihmistä ympäri maakuntaa. Seminaarin aluksi puhunut Stubb myönsi olevansa kaupunkilaispoika etelästä, mutta piti tervettä maaseutua välttämättömänä terveelle kaupungille.
Uuden Oulun yhdistymishallituksen puheenjohtaja Kyösti OIkarinen pyysi ulkoministeri Stubbilta neuvoja uudelle Oululle.
Stubb korosti arktisten alueiden merkitystä tulevaisuudessa ja kehotti muun muassa Oulua tarttumaan tähän tilaisuuteen yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Yleisön kommenteissa muun muassa Martti Turusen ja Eero Pisilän puheenvuoroissa korostettiin liikenneyhteyksien kunnostamista pohjoiseen. Stubbin mielestä infrastruktuuri pitää saada kuntoon, mutta esimerkiksi radan rakentamista Jäämerelle hän ei sentään tilaisuudessa luvannut.
Oulun apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo peräsi seuraavaan hallitusohjelmaan oikeasti näkyvää roolia pohjoiselle.
-Ilman muuta, jos se minusta on kiinni, Stubb sanoi.
Vilkkaasti keskusteleva asiantuntijapaneeli pui lähes pari tuntia maaseudun asemaa kansainvälistyvässä maailmassa. Kansainvälisyys todettiin enemmän uhaksi kuin mahdollisuudeksi myös maaseudulle.
-Maaseudulle tulee vaikutukset maailmalta, halusi sitä tai ei, verkostoasiamies Juha-Matti Markkola maaseutuverkostoyksiköstä totesi.
Merijärveläinen, unkarilaislähtöinen vientipäällikkö Krisztian Nagy sanoi, että kansainvälisyys on koko ajan kasvussa maaseudullakin liike-elämässä ja koulutuksessa esimerkiksi opiskelijavaihdon kautta.
-Värikkyyttä tarvitaan, mutta suomalaisuuttakin pitää säilyttää, Nagy sanoi.
Maakuntajohtaja Pauli Harju korosti, että maaseudun kehittämisessä pitää heittää luokittelut pois ja rikkoa rajoja. Samoilla linjoilla oli myös Pohjoisen kantaperunan hallituksen puheenjohtaja Eero Pisilä. Erilaisia ihmisiä ja aloja yhteen tuomalla syntyy uutta, esimerkiksi perunan ja korkean teknologian yhdistämisellä.
- Meni 30 vuotta, että Oulun yliopisto saatiin mukaan perunanviljelyyn, Pisilä kertoi ajattelun lokeroitumisesta.
Panelistit keskustelivat monipuolisesti maaseudun kansainvälistymisestä Eila Honkavaaran johdolla.
Maaseudun kansainvälistymisessä yhden osan saavat myös ulkomaalaiset. Maahanmuuttaja hoitaa jo monta maaseudun raskasta työtä, kuten lomitusta tai marjanpoimintaa. Helsingin yliopiston professori Timo Airaksinen muistutti, että ulkomaalaisten raahaaminen Suomeen tekemään töitä halvalla, ei ole reilua.
- Jos he jäävätkin Suomeen, tuleeko heistä alaluokka, jota riistetään ja yritetään sitten pitää jotenkin kurissa, Airaksinen kysyi.
Toinen kysymys on se, millä tavalla maahanmuuttajien pitää sopeutua suomalaiseen elämänmenoon. Airaksisen mielestä suomalaiseksi pakottaminen on kyseenalaista.
- Onko maaseudulla helppoa ylläpitää omaa elämäntapaa, Airaksinen kysyi.
Sekä Pisilä että nuoria edustanut Antti Viitasalo arvioivat, että maahanmuuttajalle kynnys sopeutua maaseudulle on huomattavan korkea kaupunkeihin verrattuna, mutta jos sen kynnyksen yli pääsee, on todella hyvin sisällä paikallisessa elämässä.
Krisztian Nagy totesi, että kielimuuri on ensimmäinen ja hyvin tärkeä ylitettävä este ulkomaalaisille.
Lopuksi panelistit vielä luettelivat suomalaisen maaseudun valttikortteja. Timo Airaksisen mielestä yksi valtti on, että maaseutu edelleen on olemassa. Nagy piti maaseudun valtteina rauhallisuutta ja luontoa.
Pohjois-Pohjanmaan kylien puheenjohtaja Laimi Shemeikka piti maaseudun valttina sen avoimuutta. Matkailuyrittäjä Sirpa Kämäräinen luetteli valteiksi ihmiset, kiireettömyyden ja turvallisuuden. Pisilä korosti maaseudun ruokatuotantoa ja Markkola maaseudun toimivuutta ja palveluiden saatavuutta.
Keskustelu maaseudusta, sen avoimuudesta ja kehittymisestä toivottiin jatkuvan ja kansainvälisyyden aukeavan yhä useammalle maaseudullakin.