Fenerko Oy on vuonna 2009 perustettu lämpökuvauksiin erikoistunut yritys Pihtiputaalta. Yritys on saanut Leader-tukea kone- ja laitehankintoihin.
Idea yrityksestä alkoi kypsyä yrittäjä Kimmo Järvelinin päässä hänen työskennellessään aikaisemmin rakennusalan töissä. ”Aloin miettimään, että voi kun olisi laite, jolla voisi tämänkin asian tutkia”, hän kertoo idean syntymisestä. ”Kun olin tutkinut lämpökuvausta, innostus vei mennessään”, Järvelin jatkaa.
Kimmo Järvelin näyttää, kuinka ikkunan päästämä lämpö näkyy lämpökamerassa.
Investointitukea lämpökameran, tietokonekaluston ja mittauslaitteiden hankintaan Järvelin sai Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry:n kautta.
Hakeminen tuntui alkuun hankalalta, mutta alkuun päästyään se sujui hyvin. ”Hakuprosessi oli hyödyllinen, koska se laittoi ajattelemaan asioita tarkemmin”, Järvelin myöntää. ”Ilman tukea olisin miettinyt uuden yritystoiminnan aloittamista pitempään”, hän jatkaa.
Järvelin on maallemuuttaja, hän työskenteli aikoinaan pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa, josta muutti Pihtiputaalle 1997. ”Kaipasin rauhaa ja uutta alkua eli halusin hypätä oravanpyörästä pois ja muutimme etelästä Keski-Suomeen”, Järvelin kertoo. ”Pihtipudas on hyvä paikka yrittää, nelostie pitää kylän vireänä”, hän jatkaa.
Yritystoiminnan alussa Järvelin sai tehdä paljon töitä, sillä lämpökuvaus ja siitä saatavat hyödyt ovat ihmisille vieraita. Järvelin teetti esitteen ja jakoi sen jokaiseen pihtiputaalaiseen talouteen. Lisäksi hän kiersi kaikki mahdolliset tapahtumat ja vieraili rautakaupoissa esittelemässä lämpökuvausta. ”Tehokkain markkinointitapa on ollut kyllä viidakkorumpu”, Järvelin myöntää.
Fenerko tekee eniten lämpökuvauksia kiinteistöissä, pääasiassa yksityiskotitalouksissa. Esimerkkinä tyypillisestä tapauksesta on esim. sisäilmaongelmien selvittäminen ensin muilla mittauksilla ja sitten tutkimalla lämpökuvauksella onko rakenteissa kosteutta. Lämpökuvaukset tehdään yleensä talvella ja jos eristeissä on kosteutta, johtaa se eri tavalla lämpöä ja näkyy lämpökameran kuvissa punaisena.
Kuvauksia tehdään myös putkistoissa. ”Jos isossa lattialämmitteisessä omakotitalossa menee putki rikki, tulee iso säästö, kun lämpökamera kertoo tarkasti missä vuoto on, eikä tarvitse piikata koko lattiaa rikki”, Järvelin selittää.
Lämpökameraa voi käyttää myös eläinten tutkimiseen. ”Käytännössä esimerkiksi hevosen verikokeesta selviää, että tulehdus on olemassa, mutta hevonen ei kerro mistä kolottaa”, Järvelin naurahtaa. Lämpökamera näyttää missä tulehdus on. Eläinten tutkiminen on kuitenkin Järvelinillä vasta opettelussa, koska se on hänelle vieraampi ala kuin rakennuspuoli.
Järvelin viihtyy yrittäjänä. Hän pitää itsemääräämisoikeudestaan ja siitä, että voi itse asettaa omat tavoitteet ja haasteet ja kantaa itse hedelmää hyvistä onnistumisista. Monipuolisuutta työhön tuo kausivaihtelut, sillä kesäisin kun lämpökuvauspuolella on hiljaisempaa, hän tekee mm. saneeraustöitä ja korjaa matkailuautoja.
Teksti ja kuva: Hanna Luoma