Arjen turvallisuus on hyvinvoinnin perustekijä. Se pitää sisällään muun muassa turvallisen asuin- ja työympäristön, koulut, liikkumisen ja toimivat peruspalvelut. Turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Arjen turvallisuuden edistäminen on nostettu osaksi hallitusohjelmaa ja sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmaa.
Taatusti turvassa – huolehtiva kyläyhteisö -hanke toimii arjen turvallisuuteen liittyvässä yhteistyöverkostossa kehittäen kylien turvallisuussuunnittelua ja toteuttaen siihen liittyvää pilotointia Lapin ja Koillismaan alueilla. Kolmivuotisen hankkeen hallinnoijana toimii Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.
Hankkeessa kehitettävien toimintamallien testaamista varten hankkeessa on mukana alueelta 11 kylää. Kunnista pilotteina toimivat Salla, Savukoski, Posio ja Taivalkoski.
Kyläsuunnitelma kokoaa kylän tarpeet
Projektipäällikkö Eija Leppäjärvi kertoo, että parhaillaan pilottikylien kanssa käydään läpi ja testataan sähköistä kylän toiminta- ja talousssuunnitelmaa, johon sisältyy osio kylän palveluiden ja turvallisuusnäkökohtien kartoittamista varten. Ns. tsekkauslistan avulla voidaan selvittää, ovatko kylän turvallisuusasiat kunnossa.
Osa pilottikylistä tekee koko kyläsuunnitelman ja ne kylät, joilla on jo ajantasainen kyläsuunnitelma, selvittävät tsekkauslistan avulla kylän turvallisuuteen liittyvien asioiden tilan.
Lisäksi kolmessa pilottikylässä on järjestetty sisäasiainministeriön, Suomen Punaisen Ristin, Lapin aluehallintoviraston ja hankkeen yhteistyönä turvallisuuskoulutusta. Tavoitteena on parantaa kylien turvallisuustietoutta.
- Kylän tärkein tehtävä on huolehtia sen kylän ihmisistä, Leppäjärvi toteaa. Nyt ku kunnat on tuossa tilanthessa, että kaikki palvelut kylistä viiään, niin kuka sen tekkee muu kuin ne kyläläiset ja miettii, että miten tämä asia hoiethan.
Näillä näkymin pilottikylien suunnitelmien pitäisi olla valmiina loppukeväällä 2011. Sen jälkeen mallia ryhdytään viemään muihin alueen kyliin.
Kylä-kuntayhteistyötä kehittämällä pyritään saamaan kunnat vastaamaan kylien tarpeisiin. Kylät ja kunnat ovat erilaisia, joten palvelumallit haetaan alueiden mukaan.
Leppäjärvi kertoo, että esimerkiksi Sallan kunnassa on päätetty perustaa neljälle kylälle kyläpalvelukeskukset ja Posiolla puolestaan kootaan kylien neuvostoa. Sallan ja Posion kautta saadaan hyvät toimintamallit, joita voidaan levittää edelleen muille kunnille.
Varhaisen puuttumisen manifesti herättää keskustelua
Lokakuussa julkistettiin hankkeessa ideoitu varhaisen puuttumisen manifesti. Kampanjalla pyritään herättämään keskustelua arjen turvaan ja hyvinvointiin liittyvistä asioista perheissä, kouluissa, kylissä, seuroissa, ja kunnissa. Tavoitteena on ehkäistä arjen ongelmatilanteita puuttumalla niihin ajoissa ja toimimalla avoimesti ja yhteistyössä.
Kampanjalle haetaan yhteistyökumppaneita maanlaajuisesti ja niiden kautta manifestin sanomaa levitetään kaikkiin kyliin. Myös hankkeen kotisivun kautta kuka tahansa voi hyväksyä ja allekirjoittaa manifestin periaatteet.
Koko hankkeen ajan kerätään ja tuotetaan materiaalia sähköiseen kylätoiminnan käsikirjaan, joka sisältää yhdistys- ja kylätoiminnan askeleet yhdistyksen perustamisesta elinkeinolliseen toimintaan.
- Siitä on tarkotus tehä niin hyvä opus, että se muistethan vielä 20 vuoden päästäki, Leppäjärvi naurahtaa. Tarkoituksena on, että hankkeen päätyttyä Suomen kylätoiminta ottaa käsikirjan ylläpitovastuun.
Lapin kylien tulevaisuuden Leppäjärvi näkee valoisana:
- Mie uskon, että 2020 ja siitä etteenpäin meilä on kauhea hätä tuola kylissä, että mistä me saahan niile ihmisille, jokka on sinne tulossa, asunnot. Siitä vähästä tilasta tapelhan. Nyt on se aika jolloin meiän pittää yrittää tehhä niitä asioita. Kyläle pittää saaha palveluita. Arvomaailma ihmisillä muuttuu, kiireettömyys vettää. Mie uskon kyllä lappilaiseen kylään, mutta siihen pitää vakavasti suhtautua ja tehä niitä asioita nyt.
