Kuntien suurentuminen ja palveluiden keskittäminen muuttavat maaseudun arkea. Palvelut etääntyvät ja kyliä uhkaa orpoontuminen. Tarvitaan vahvaa ja peräänantamatonta työtä, jotta palvelut säilyvät kohtuuetäisyydellä ja hyvän elämän edellytykset turvataan.
Asukkaat ovat tottuneet tekemään työtä omien kyliensä hyväksi. Tästä kertoo Suomen vahva kylätoiminta. Jatkossa tarvitaan entistä monipuolisempaa kylälähtöistä maaseudun kehittämistä. Palvelujen järjestämisessä sekä uusien asuinympäristöjen ja elinkeinojen todeksi tekemisessä on suuria tehtäviä.
Maaseudun hyvä elämä ei toteudu keskitetyillä ratkaisuilla ja suurilla projektikokonaisuuksilla, vaan paikallisella sitkeydellä; sen avulla löydetään juuri meidän kylämme tarpeisiin sopivia ratkaisuja. Tämä ei tarkoita sisäänpäin käpertymistä, vaan uudenlaisten vaikutteiden etsimistä kylän ulkopuolisesta maailmasta. Uusien kylien on oltava samanaikaisesti paikallisia, maakunnallisia, kansallisia ja kansainvälisiä. Ytimessä on kylän sisäisten vahvuuksien ja ulkoisten mahdollisuuksien monipuolinen kohtaaminen. Siitä syntyy uusia ideoita ja vahvoja hankkeita kylien palveluiden ja elinkeinojen kehittämiseksi.
Kylät on otettava entistä painokkaammin maaseutupolitiikan keskiöön. Tarvitaan edellytyksiä luovaa kehittämistä; sen avulla turvataan erilaisten kylien asukkaille maksimaaliset mahdollisuudet vaikuttaa omaan kohtaloonsa omista lähtökohdistaan. Tällä tavoin syntyy valtaisasti uuden maaseudun pesäkkeitä. Niissä on maaseudun toivo.