Parhaimmillaan LEADER-ryhmät antavat vauhtia uusille avauksille. Kun Kuortaneen puutarhakylää lähdettiin suunnittelemaan, oli kunnan elinkeinojohtaja Jyri Saranpään mukaan Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys hankkeen luonteva ja ainoa rahoittajavaihtoehto.

Ilman kyläyhdistyksen, kunnan ja yrittäjien yhdessä toteuttamaa esiselvityshanketta olisi idea siirtolapuutarhan tavoin toimivasta puutarhakylästä jäänyt helposti pelkän puheen asteelle. Nyt lähes kaikki Kuortaneenjärven rannalle kaavoitetuista tonteista on varattu.

Voisiko kaupungeista tutun siirtolapuutarhaidean siirtää keskelle eteläpohjalaista maaseutua? Tätä asiaa oli mökkitonttipulaa potevassa maalaiskunnassa pohdittu jo pitkään. Idea kyti vuosia, kunnes Kuortaneen kunta poikkesi Valkeakosken asuntomessuille vuonna 2009 suunnatulla reissulla Tampereella Niihamaan siirtolapuutarhassa. Loppumatkasta ei sitten muusta enää puhuttukaan: Kuortaneelle olisi saatava oma puutarhakylä.

Koska Etelä-Pohjanmaalta on melkein mahdotonta saada mökkitonttia järven rannalta, myös kirkonkylän kyläyhdistys ja paikalliset yrittäjät innostuivat ajatuksesta. Siirtolapuutarhamallilla useampi ihminen pääsisi nauttimaan maaseudun rauhasta luonnonkauniin Kuortaneenjärven maisemissa.

Paras kanava paikalliselle kehittämiselle

Aluksi ei kuitenkaan tiedetty, olisiko puutarhakylän tonteille aitoa kysyntää. Asia päätettiin lähteä selvittämään hankkeen avulla.

Kuortaneen elinkeinojohtaja Jyri Saranpään mukaan LEADER-ryhmä on paras kanava alueellisten kehittämisprojektien toteuttamiseen.

- Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys oli luonteva ja ainoa vaihtoehto tällaisen paikallisen ja esiselvitysmäisen hankkeen rahoittajaksi, Saranpää toteaa.

Hankkeen ansiosta selvitystyö pystyttiin tekemään perusteellisesti, eikä isoja investointeja tarvinnut lähteä toteuttamaan pelkkien oletusten pohjalta. Kunnon suunnitelmat myös nopeuttivat asioiden etenemistä.

- Ilman hanketta ideat olisivat helposti jääneet pelkän puheen asteelle, ja niitä olisi palloteltu pöydistä toiseen, Saranpää arvioi.

Jo olemassa olevien siirtolapuutarhojen, ja niistä saatujen kokemusten perusteella voitiin kartoittaa myös sitä, miten kannattaa edetä, mikäli rakennustyöt päätetään käynnistää.

Kysyntä ylitti positiivisimmatkin arviot

Hyvin pian selvisi, että ihmiset suhtautuivat puutarhakyläajatukseen erittäin myönteisesti. Vaikka siirtolapuutarhaidea on totuttu yhdistämään kaupunkiasumiseen, moni näki, että Kuortaneella maaseutuasumisen mahtavat puitteet yhdistyisivät hienosti tiiviistä rakentamisesta syntyvään yhteisöllisyyteen.

Esiselvityshankkeen valmistuttua lähdettiin keväällä 2011 markkinoimaan 76 rakennuspaikkaa.

- Vaikka esiselvityksessä tehty kysyntäkartoitus ennustikin hyvää, ylitti kuluttaja-aktiivisuus kaikki odotukset, Saranpää myhäilee.

Annetun määräajan puitteissa varattiin 67 tonttia, mikä tarkoittaa, ettei vapaita rakennuspaikkoja juuri ole. Tällä hetkellä käynnissä on kuitenkin vasta alueen kaavoitus, joten ennen rakennustöiden alkamista saattaa jokunen paikka vielä vapautua. Kiinnostuneiden kannattaakin kysellä ajanmukaisesta tonttitilanteesta suoraan kunnalta.

Mielenkiintoinen kokemus

Kuortaneen Puutarhakylän esiselvityshanke on loistava esimerkki kustannuksiltaan pienestä, mutta tuloksiltaan hyvästä projektista. Myös esiselvitystä vetänyt Mika Peräkangas on hankkeen jälkeen tyytyväinen:

- Jo se, että sai olla mukana luomassa alueelle jotain aivan uutta, oli mielenkiintoinen kokemus.

Vaikka kunta oli alusta asti prosessissa mukana, esiselvityshanketta hallinnoi Kuortaneen Kirkonkylän kyläyhdistys Kylänraitti ry. Peräkankaan mukaan oli luontevaa, että juuri kyläyhdistys lähti hakemaan hanketta.

- Vaikka porukkamme on pieni, on siinä paljon osaamista tältä alalta. Kun vielä yrittäjäjärjestö lähti mukaan hankkeeseen, muodostui yhteistyön kannalta otollinen kolmikanta kunnan, yrittäjien ja kyläyhdistyksen kesken, Peräkangas kiittelee.

Hankevetäjän työpiste sijaitsi kunnantalolla, mikä olikin hankkeen onnistumisen kannalta erittäin tärkeää. Selvitettävänä kun oli paljon asioita, jotka liippasivat läheltä kunnan toimintaa.

- Kaavoitus- ja ympäristöpuolelta löytyi myös paljon tarpeellista tietotaitoa, mitä ilman ei olisi pärjätty.

Suunnitelmissa yhteinen virkistäytymistila

Hankevetäjä Peräkangas uskoo Puutarhakylän toteutumiseen, onhan hän itsekin varannut tontin yhdessä velipojan kanssa. Tonttivaraus on myös Kirkonkylän kyläyhdistyksellä, jonka sihteerinä Peräkangas toimii.

- Tarkoituksena ei kuitenkaan ole rakentaa alueelle kylätaloa vaan virkistäytymistila pienempien porukoiden vapaaseen käyttöön. Yhdistystoiminnan kun ei saisi olla pelkkää puurtamista, vaan välillä järjestöihmistenkin pitäisi malttaa rentoutua, ja mikä keino oliskaan parempi mielen lepuuttamiseen, kuin varpaiden liottelu Kuortaneenjärvessä, Peräkangas naurahtaa.