Keskisuomalaiset maatilat saavat tulonsa entistä useammasta lähteestä

Keski-Suomen maatilayritysten ensimmäinen barometri on valmistunut.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun Maaseutustrategia -hankkeen ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) barometri -tutkimuksesta käy ilmi, että maati-layrittäjät näkevät Keski-Suomen maaseudun vuoteen 2016 pääosin raaka-aineen ja hyvinvoinnin lähteenä. Eniten maatilayritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavat asuinviihtyvyys, toimintaympäristön turvallisuus ja viihtyvyys sekä tie- ja tietoliikenneyhteydet.

Maatilayritysten monialainen toimintaympäristö luo hyvät edellytykset kestävälle biotaloudelle

Maatilayritysbarometrin 2012 mukaan liiketoiminnan edellytyksiä nähtiin uusiutuvalle energian-tuotannolle, metsätaloudelle ja erikoistuvalle maataloudelle: pienten maatilojen uudelleen tulemiselle.

Maatilojen heikkenevä kannattavuuskehitys huolestuttaa

Enemmistö maatilayrittäjistä arvioi sekä liikevaihdon että työn määrän pysyvän lähivuosina ennallaan. Hieman yli puolet arvioi kannattavuuskehityksen heikkenevän ja liikevaihdon kasvua vuoteen 2013 ennakoi joka viides.

Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset saavat yrittäjiltä kiitosta

Maatilayrityksen kehittämiseen yleisemmin käytetty asiantuntija-apu on ollut kunnan maaseu-tuasiamies-/maataloussihteeri. Hieman vajaa kolmannes vastaajista piti kunnan maaseutuasiamiehen/maataloussihteerin merkitystä yritystoiminnan kehittämisessä erittäin merkityksellisenä.

Reseptit joilla kehittää yritystoimintaa ja sen uudistumista

Keski-Suomen kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatiot voisivat yrittäjien mukaan parhaiten tukea yritystoiminnan uudistumista ja elinkeinojen kehittymistä mm. byrokratiaa vähentämällä, lisäämällä tarvelähtöisempiä kehittämishankkeita, tehostamalla yhteistyötä alan toimijoiden välillä sekä parantamalla rahoitusjärjestelyjä ja tie- ja tietoliikenneyhteyksiä.

Keskisuomalaiset maatilat saavat tulonsa entistä useammasta lähteestä – julkisen tuen merkitys on entistä tärkeämpää

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun maaseutustrategia-hankkeen ja Keski-Suomen ELY-keskuksen Monialainen yritystoiminta Keski-Suomen maatiloilla 2005–2012 -vertailututkimus puolestaan osoitti, että vaikka maatilat ovat entistä monituloisempia, eivät muun yritystoiminnan tulot ole kasvaneet odotetusti.

Metsätalouden, palkkatulojen ja tulonsiirtojen merkitys on kasvanut tarkastelujaksolla. Maata-louden tulojen merkitys sen sijaan on hieman laskenut. Liitännäiselinkeinojen tulojen merkitys on kutakuinkin pysynyt ennallaan vuosina 2005 ja 2012. Ennakoitu kehitys liitännäiselinkeinojen merkityksestä (muun yritystoiminnan merkityksestä) ja kasvusta tulojen näkökulmasta on jäänyt toteutumatta. Maatilojen tulonlähteiden merkityksissä ei ole tapahtunut juuri muutoksia kuluneen seitsemän vuoden aikana.

Maatilojen työllistämisvaikutuksissa ja työvoiman määrän kasvun suhteissa ei ole myöskään tapahtunut merkittävää muutosta tarkastelujaksolla. Maatalous työllistää tilan omaa työvoimaa 1-2 henkilöä vakituisesti. Osa yrittäjistä kokee, että töiden hoitaminen käytettävissä olevin järjestelyin vaikeutuu lähitulevaisuudessa.

Muun yritystoiminnan harjoittaminen maatiloilla on vähentynyt vuosien 2005–2012 välillä hieman. Vuonna 2005 muuta yritystoimintaa harjoittavia oli 42 % tiloista ja vuonna 2012 37 % tiloista. Yleisimmät maatilan yhteydessä harjoitettavan muun yritystoiminnan muodot ovat koneurakointi ja polttopuun myynti. Maatilayrityksen toiminnasta täysin erilleen eriytetty elinkei-notoiminta (esim: ammattiliikenne, konepaja, tilitoimisto) on kasvanut vuosien 2005 ja 2012 välillä 21 %:sta 30%:iin.

Päätuotantosuuntina metsätalous, viljantuotanto ja maidontuotanto

Maatilojen tuotantosuunnat ovat pysyneet seitsemän vuoden aikana lähes ennallaan. Kolme tärkeintä päätuotantosuuntaa ovat molemmissa aineistoissa metsätalous, viljantuotanto ja maidontuotanto.

Julkisen tuen saanti on lisääntynyt vuodesta 2005 vuoteen 2012, mutta julkisen tuen merkitys on toiminnan kehittämisessä jonkin verran vähentynyt. Vielä vuonna 2005 yli puolet vastaajista kertoi julkisen tuen vaikuttaneen merkittävästi investointien toteuttamiseen ja alentaneen investointeihin liittyviä riskejä, kun vuonna 2012 alle puolet oli tätä mieltä. Kokonaisuutena tuen merkitys on entistä tärkeämpää, mutta ei ratkaisevaa, sillä noin viidesosa vastaajista näki, että he olisivat pystyneet kehittämään toimintaansa ilman tukea.

Yrittäjien mielestä maaseudulla yritystoiminnan harjoittamisen yleisimmät esteet ovat nykyään etäisyydet, tietoliikenneyhteyksien heikkous, sääntely, yhteistyön puute ja markkinoiden puute. Vuonna 2005 suurimmat esteet olivat pitkät etäisyydet, ajanpuute, byrokratia, kateus, laajakais-tayhteyksien puute, pääoman niukkuus ja työvoiman saanti. Esteet ovat siis säilyneet pitkälti samoina.

Lukuisia ehdotuksia maatilojen ulkopuolisen yritystoiminnan kehittämiseen

Yrittäjät ehdottavat yritystoiminnan edistämiseksi lukuisia kehitysehdotuksia. Vuonna 2005 ne suuntautuivat enemmin rahoituksen eri järjestelyiden, saavutettavuuden ja uuden yritystoiminnan aloittamiseen liittyvästä neuvonnasta vuonna 2012 todettuihin tietoliikenneyhteyksien parantamiseen, yhteistyön tiivistämiseen ja työllistämisen helpottamiseen.

Vertailututkimus 2005–2012 osoitti, että maatilat kehittyvät tulevaisuudessa joko vahvasti päätuotantosuuntiinsa keskittyvinä aktiivimaatiloina, tai yhä enemmän osa-aikaistuvina tiloina, joilla harjoitetaan muuta yritystoimintaa ja joiden toimeentulo muodostuu monista eri tulonlähteistä.

Maaseudun kehittämisen strategiatyölle tutkimus antaa virikettä pohtia miten maatilat monia-laisuudessaan saadaan mukaan alueellisiin innovaatioverkostoihin ja kärkiklustereihin jotta mahdollistetaan olemassa olevien ja uusien elinkeinojen uudistuminen ja elinkelpoisuus tulevai-suudessa.

Lisätietoja tutkimuksesta:

Professori (ma) Tarja Niemelä, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Puh. 040 749 1569, tarja.niemela@jyu.fi

Tutkimusraportit löytyvät näistä linkeistä

www.jyu.fi/jsbe/maaseutustrategia tai

https://www.jyu.fi/jsbe/tutkimus/hanketoiminta/hankkeet/maaseutustrategia