Pohjoispohjalaisen Siikalatvan kunnan alueella on aina
eletty metsästä. Sieltä on saatu sekä elanto että virkistysmahdollisuudet.
Ilmastonmuutoskeskustelun kiihtyessä Suomi-neidon
keskikohdassa sijaitsevassa kunnassa alettiinkin miettiä, miten alue voisi
metsien kautta kantaa kortensa kekoon ympäristön hyväksi. Haluttiin selvittää
kuinka paljon Siikalatvan metsät sitovat hiiltä.
Tätä tarkoitusta varten käynnistettiin Leader-rahoitteinen
Hiilihanke, jota hallinnoi Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä.
– Hankkeessa etsittiin keinoja, joilla voidaan ruohonjuuritasolla
mallintaa hiilidioksidin tuottoa ja sitomista Siikalatvan olosuhteissa, kertoo
viime vuoden lopussa päättyneen puolivuotisen hankkeen projektipäällikkönä
toiminut Eeva Suonperä.
Hankkeessa suunniteltiin luonnos hiililaskurista, jolla
ihmiset voivat helposti saada laskettua oman hiilijalanjälkensä. Lisäksi
tehtiin ympäristökasvatusta niin lapsille kuin aikuisille ja tuotettiin kansantajuinen
ilmastonmuutosraportti.
– Nyt, kun osa tiedeyhteisöjen ilmastonmuutostutkimuksista
on osoittautunut virheellisiksi, on tärkeää, että ihmiset saavat helppotajuista
perustietoa asiasta. Tietovirta aiheesta on valtava, ja siitä on vaikea seuloa
olennaista.
Hankkeessa myös tuotettiin liikelahja, paikallisesta
männystä valmistettu leikkuulauta, johon on painettu faktatietoa metsien
hiilinieluna toimimisesta. Jos henkilöautolla ajetaan 10 000 kilometriä,
sitoo yksi hehtaari siikalatvalaista metsää tuon ajon tuottaman hiilidioksidin
reilussa puolessa vuodessa, opastetaan leikkuulaudassa.
Toimenpiteillä haluttiin myös herätellä keskustelua siitä,
mitkä ovat maaseudun vahvuudet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
– Usein maaseutu nähdään ilmastokeskustelussa negatiivisessa
valossa. Me halusimme tuoda keskusteluun positiivisen sävyn.
Hankkeen tärkeimmäksi anniksi Suonperä nostaa konkreettisen
perustiedon jakamisen ja asioiden tarkastelun paikallisista lähtökohdista.
Paikallisuus oli tärkeää nostaa esiin myös sen vuoksi, että Siikalatvan kunta
oli juuri yhdistynyt Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnista, ja
hankkeen avulla haluttiin tuoda uuteen kuntaan yhteishenkeä.
– Metsä on meidän kaikkien yhteinen voimavara, huomauttaa
Suonperä.
Hiilihanke on ehdolla vuoden ympäristöpanostukseksi
Parhaat käytännöt 2010 -kilpailussa.
