Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuoden 2012 painopisteessä ovat innovaatiot, uudet ideat, tuotteet tai tavat toimia, joilla voidaan vastata aikamme uusiin haasteisiin.

Uusia ratkaisuja vaativat ja tuovat ilmastonmuutos, bioenergia ja uudet teknologiat sekä väestömuutokset. Maaseudun uudistuvat elinkeinot voivat vastata aikamme muutosten aiheuttamiin uusiin tarpeisiin ja kysyntään, joita esimerkiksi biotalous luo.

Vuoden 2012 teema haluaa nostaa esiin uusia paikallisia ideoita tulevaisuuden maaseudun rakentajina ja muistuttaa, että: "Maaseudulla on tilaa tulevaisuudelle."

Maaseudulta jälkiä tulevaisuuteen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2007–2013 keskitytään vuosittain eri teemoihin. Teemavuosien tavoitteena on edistää ohjelman toteutumista paneutumalla vuosittain tiettyyn ohjelman osa-alueeseen. Teemat ovat koko ohjelman poikkileikkaavia, ja ne otetaan huomioon ohjelman kaikkien neljän toimintalinjan viestinnässä.

Vuoden 2012 mittaan nostetaan esiin erityisesti maaseudun innovaatioita. Ohjelmakauden aikana tuotettua materiaalia hyödynnetään laajasti, ja siitä nostetaan esiin esimerkkeinä toimivia hyviä käytäntöjä.

Uuden ohjelmakauden valmistelun etenemisestä tiedotetaan sidosryhmille ja ohjelmakauden viestintää suunnitellaan. Alueellista tulevaisuustyötä tehdään aktiivisesti eri puolilla Suomea.

Maaseudun kehittämisessä riittää haasteita

Suomessa tehdään loistavaa maaseudun kehittämistyötä, mutta haasteita on edelleen tarjolla.

Maaseutuverkostoyksikön johtajan Päivi Kujalan mukaan maaseudun kehittämisohjelmia toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välistä tiedonkulkua tulisi entisestään parantaa.

Myös tämän ohjelmakauden hyvät ja huonot käytännöt on tarpeen laittaa puntariin ja ottaa oppia kokemuksista.– Maaseutuverkostoyksikkö pyrkii tarjoamaan näitä keskustelualustoja maaseutuverkoston tilaisuuksissa myös kuluvana vuonna, Kujala lupaa.

Kansainvälisten hankkeiden lukumäärä on Suomessa vielä liian pieni. Tällä ohjelmakaudella niitä on syntynyt runsaat 30 kappaletta. Tässä vaiheessa ohjelmakautta näyttääkin siltä, ettei tavoitteeksi asetettua 300 kansainvälisen hankkeen määrää saavuteta. Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola on pohtinut syytä matalaan kansainvälistymisen asteeseen.

– Ehkei kv-hankkeita kaikkialla vielä nähdä osana paikallista kehittämistä. Kv-hankkeen rakentaminen on usein aikaa vievää. Parhaimmillaan kv-hankkeen kautta kuitenkin saadaan oman alueen kehittämiseen uutta virtaa ja ideoita, Markkola vakuuttaa.

Maaseutuverkostossa tulossa monipuolinen toimintavuosi

Helmikuun 7. päivänä järjestetty maaseudun kehittäjien strategiapäivä käynnisti tulevaisuuden näkymien tiimoilta keskustelun, jota käydään kuluvana vuonna vilkkaasti.

ELY-keskukset ja maakuntaliitot järjestävät yhteistyössä alueensa toimijoiden sekä maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran kanssa 15 alueellista tulevaisuustyöpajaa.

Tavoitteena on tukea alueellista ja paikallista strategiatyötä sekä saada alueiden tarpeet esiin valtakunnantason valmisteluun ja toisaalta käydä keskustelua eri alueille yhteisistä, maaseudun kehitykseen vaikuttavista asioista. Työpajojen tavoitteena on myös tunnistaa alueelliset tarpeet, etsiä uusia paikallisia ideoita tulevaisuuden maaseudun kehittämiseen ja uuden ohjelmakauden valmisteluun sekä kehittämisohjelmien vaikuttavuuden lisäämiseen kuluvalla ohjelmakaudella.

Maaseutuverkostoyksikön verkostovalmentaja Teemu Hauhia kertoo tulevaisuustyöpajoissa hyödynnettävän osallistavia menetelmiä, joiden toteuttamisesta vastaa strategiakonsultti yhdessä alueella toimivan ELY-keskuksen ja maakuntaliiton kanssa.

– Työpajoissa haetaan vastauksia muun muassa siihen, millaista kysyntää maaseudulla on tai miten eri EU-rahastojen rahoitusmahdollisuudet hyödynnetään tehokkaasti nyt ja tulevalla ohjelmakaudella, Hauhia valottaa.

Ylitarkastaja Laura Jänis työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa, että tulevaisuustyöpajoissa on lisäksi tavoitteena rakentaa kytkentä alueellisen ja valtakunnalliseen valmisteluun TEM:ön maaseutupoliittisen toimenpideohjelman ja YTR:n kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ja tulevan EU-ohjelmakauden osalta.

– Työpajoihin kutsutaan ELY-keskukset, maakuntaliitot, Maakunnan yhteistyöryhmien maaseutujaostot / maaseuturyhmät, Leader-toimintaryhmät, kunnat, elinkeinoyhtiöt, kylätoimijat sekä järjestöt ja muut alueelliset toimijat, Laura Jänis selvittää.

Sitra puolestaan tuo työpajoihin järjestämiensä kolmen kasvutyöpajan tulokset kehittämistyön ajatuksia herättämään.

Maaseutuverkosto kalastaa maaseudun kehittämistyön helmiä

Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteena on esitellä suomalaisen maaseudun kehittämistyön tuloksia ja välittää hyviä käytäntöjä edelleen hyödynnettäviksi.

Maaseudun kehittämistyön helmien löytämiseksi maaseutuverkosto julkaisee maaseudun toimijoille Parhaat käytännöt 2012 -kilpailun. Sillä viestitään Suomen maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa syntyneistä suomalaisen maaseudun kehittämistyön hyvistä käytännöistä ja levitetään hyödyllisiä toimintamalleja.

Vuoden 2012 kilpailuun voivat osallistua ehdokkaat, jotka ovat saaneet rahoituspäätöksen Manner-Suomen tai Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmasta tammikuun 2012 loppuun mennessä.

Aiemman, vuonna 2010 järjestetyn kilpailun runsaan osallistujajoukon lukuisat ideat ja innovaatiot osoittavat, että maaseudulta löytyy osaavia, kekseliäitä ja yhteistyökykyisiä toimijoita. Heidän luomiinsa hyviin käytäntöihin voi tutustua Maaseutu.fi-sivuston Parhaat käytännöt -tietokannassa.

Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola muistuttaa Parhaat käytännöt -tietokannan linkityksestä eurooppalaiseen hyvien käytäntöjen tietokantaan.

– Euroopan maaseutuverkostoyksikön, Contact Pointin, ylläpitämään tietokantaan toimitetaan esimerkkejä myös suomalaisista hyvistä käytännöistä. Ja meillähän on loistavia yritys- ja hanke-esimerkkejä esiin nostettavaksi myös muualla Euroopassa, Markkola vakuuttaa.

Esille uusia innovaatioita yritystoiminnan pohjaksi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teemavuoden puitteissa järjestetään kesän korvalla uusien innovaatioiden tuottamiseen kannustava, maaseudun yrittäjille kohdennettu innovaatioleiri Kaustisella.

Kyseessä on muutaman päivän mittainen tiivis vuorovaikutteiden työskentely, jonka aikana yrittäjien ideat kypsyvät innovaatioiksi, kaupallistettaviksi tuotteiksi tai liiketoimintakonsepteiksi.

Innovaatiokisan lähtökohtana on innovaatiotoiminta maaseudulla. Teemoina ovat maaseudun palvelut liiketoimintana ja biotalous.

Innovaatioleirillä osoitetaan maaseudun vahvuudet uusien innovaatioiden syntymisessä. Oppimisprosessissa luodaan sekä kehitetään uusia malleja yritystoiminnan asiantuntijatahojen ja yrittäjien yhteistyössä. Samalla innovaatioleiri markkinoi maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuuksia innovaatioiden kehittämisessä.

Maaseutuverkostoyksikkö toteuttaa innovaatioleirin yhteistyössä

• Sitran,
• työ- ja elinkeinoministeriön,
• Innovaatio ja osaaminen -verkoston,
• Luova talous -verkoston,
• ProAgrian,
• MTK:n,
• Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen,
• Suomen Uusyrityskeskukset ry:n, Keksimö ry:n ja
• Kaustisen seutukunnan kanssa.

Käytännön koordinoinnista ja järjestelyistä vastaa ajatushautomo Demos Helsinki.

Voimistuvat kylät -kampanja jatkuu

Kylätoiminnasta vastaavan nätverksombudsman Hans Bergströmin mukaan syksyllä 2010 liikkeelle lähtenyt "Voimistuvat kylät" -kampanja on saavuttanut puolivälin etappinsa. – Eri puolella Suomea on puolentoista vuoden aikana järjestetty 25 alueellisesti räätälöityä koulutustilaisuutta. Muuttuva kuntakenttä vaatii kylien, kuntien ja seurakuntien yhteistyötä.

Vuoden 2012 aikana toteutetaan vielä noin 20 koulutustilaisuutta, joissa keskitytään entistä vahvemmin kylien ja kuntien vuoropuheluun, palveluiden uudelleen järjestämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, Bergström selvittää.

Myös Ahvenanmaa-yhteistyö jatkuu totutusti vuonna 2012 järjestettävän kahden koulutustilaisuuden muodossa. Sosiaalisen median koulutuspäivässä pohditaan sähköisen viestinnän ja sosiaalisen median käyttämistä Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toteutuksen tehostajana. Toisen koulutustilaisuuden teemana on maatilayrittäjyyden monipuolistaminen.

Bergström kertoo viikottaista puhelimitse ja sähköpostitse hoidettavaa suoraa tiedonvaihtoa jatkettavan maakuntahallituksen ja Leader Ålandin kanssa.

Euroopan maaseutuverkostojen tapaaminen järjestetään Suomessa

Euroopan maaseutuverkostojen ja maaseudun kehittämisohjelmien hallintoviranomaisten tapaaminen järjestetään 7.–9.5.2012 Ähtärissä.

Sarjassaan 15. kokouksen aiheena on maaseutuverkostojen lisäarvo ja verkostotoiminnan hyötyjen mittaaminen. Tapahtumaan osallistuu noin 90 maaseutuverkostojen ja hallintoviranomaisten edustajaa eri puolilta Eurooppaa.

Tapahtumaan sisältyy paitsi seminaari myös opintoretkipäivä lähialueella.

Katso myös: