Monirahastoista paikallista kehittämistä kypsytellään

25.06.2012

Monirahastoista paikallisen kehittämisen toimintatapaa on valmisteltu kevään kuluessa työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä työryhmässä. Haluamme antaa paikallisille toimintaryhmille mahdollisuuden hyödyntää eri rahastoja mahdollisimman laajasti oman alueen tarpeisiin. Viesti alueille on vahva, mutta ei yksimielinen.

Maaseuturahastossa ja meri- ja kalatalousrahastossa paikallisen kehittämisen kokemukset puhuvat puolestaan, ja toimintaryhmiin perustuvaa toimintatapaa halutaan vahvistaa. EAKR:lle ja ESR:lle toimintatapa on vieraampi, eivätkä kaikki näe sen tuomaa lisäarvoa. Poliittinen päätös paikallisen kehittämisen käyttöönotosta EAKR:ssä ja ESR:ssä saadaan vasta syksyllä.

Vaikuttavaa ja resursseja kokoavaa kehittämistyötä

Euroopan komission Leader-alakomitean yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä käsitelleessä seminaarissa Brysselissä 1.kesäkuuta keskusteltiin monirahastoisuuden mahdollisuuksista ja vaikutuksista ohjelmatyöhön. Esiin nousivat toimijoiden välisen yhteistyön lisääntyminen ja uusien ihmisten saaminen mukaan oman alueensa kehittämiseen. Antamalla valtaa saadaan paikallistoimijat kantamaan vastuuta oman alueensa kehittämisestä.

Yksinkertaisemmalla hallintomallilla tehokkuutta kehittämiseen

Kaikkien hyväksymä ja vaatima tavoite tulevan kauden valmisteluun on yksinkertaistaminen. Toimintaryhmiin perustuvan toimintatavan nähdään tuovan rakennerahastopuolelle uusia ja monimutkaisempia hallintorakenteita. Byrokratian lisääntyminen kuitenkin vältetään rakentamalla hallintomalli mahdollisimman kevyeksi ja ottamalla käyttöön yksinkertaistettuja rahoitusmalleja (flat rate ja lump sum).

Lähes nykyisillä toimijoilla pärjätään, kun maaseudulla ja pienissä kaupungeissa tukeudutaan jo olemassa oleviin toimintaryhmiin, ja suurissa kaupungeissa lisätään jo toimivien kaupunginosayhdistysten ja vastaavien välistä yhteistyötä keskenään ja kaupungin kanssa.

Yksinkertaisemmassa mallissa toimintaryhmien ja viranomaisten välistä työnjakoa voidaan kehittää virtaviivaisemmaksi esimerkiksi keskittämällä toimintaryhmiin liittyviä tehtäviä tiettyihin ELY-keskuksiin.

Kaupungeissakin kannattaa tukea paikallista aktiivisuutta

Toimintaryhmätyö on todettu toimivaksi ja tehokkaaksi työtavaksi maaseutualueiden ja kalatalousalueiden kehittämisessä. Tukemalla paikallista aktiivisuutta saadaan kehittämistyöhön lisää käsiä, aivoja ja euroja.

Toimintaryhmätyössä olennaista on vallan antaminen paikallisille asukkaille, yhdistyksille ja paikallishallinnolle. Kun oman alueen kehittämisstrategia laaditaan itse ja sen toteuttamiseen saadaan resurssit, tulee oman elinympäristön kehittämisestä oma asia, johon ollaan valmiita panostamaan myös omaa aikaa, osaamista ja kenties rahaakin. Tässä eivät maaseudun kylät ja kaupunkien osat eroa toisistaan.

Uudenlaista kansalaisaktiivisuutta on herännyt viime aikoina suuremmissakin kaupungeissa. Julkisten resurssien niukentuessa sitä ei ole varaa jättää tukematta.

”Onnistuminen riippuu jäsenvaltion halusta ja kyvystä”

Nyt on aika hälventää paikallista kehittämistä kohtaan tunnetut ennakkoluulot. Euroopan komissio on vahvasti monirahastoisen paikallisen kehittämisen toimintatavan takana. Matthieu Lefevre komission Työllisyyden, sosiaaliasioiden ja osallisuuden pääosastolta totesi edellä mainitussa paikallisen kehittämisen seminaarissa, että monirahastoisen paikallisen kehittämisen onnistuminen riippuu jäsenvaltioiden kyvystä ja halusta käyttää täysimääräisesti alueellista lähestymistapaa ja investoida paikalliseen kehittämiseen. Alueet, joilla ei vielä ole toimintaryhmiä, tarvitsevat tukea niiden perustamiseen. Lefevre peräänkuulutti myös paikallistoimijoilta itseltään ennakoivaa aktiivisuutta ja vaikuttamista päättäjiin.

Ymmärrystä tulee lisätä niin kansallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla. Kesän aikana eteen tulee monta tilaisuutta ottaa asia puheeksi. Toivottavasti syksyksi asia kypsyy niin, että virkamiehet valmistelevat ja ministerit tekevät viisaan päätöksen – päätöksen, joka avaa mahdollisuuksia ja osoittaa kunnioitusta ja luottamusta paikallistoimijoita kohtaan.

Maaseutuylitarkastaja Laura Jänis

työ- ja elinkeinoministeriö, paikallisen kehittämisen alatyöryhmän sihteeri