Sunnuntaina 17.6. vietetään yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää. Maaseutu.fi kysyi Maaseudun kehittämisyksikön ylitarkastaja Eero Pehkoselta kukista ja luonnon monimuotoisuudesta.
Kuka olet ja mitä teet?
"Olen Eero Pehkonen, ja vastaan maaseudun kehittämisohjelman
arvioinnista ja luonnonhaittakorvauksen valmistelusta. Lisäksi hoidan muutamia
osia maatalouden ympäristökorvauksen valmistelusta tulevaa ohjelmakautta
varten."
Mikä luonnonkukka on suosikkisi?
"Monetkin. Tykkään muuan muassa harakankelloista ja
koiranputkista tienvarressa tai pellon pientareella. Kukissa sininen ja
valkoinen sopivat hyvin yhteen."
Kukat ovat osa luonnon monimuotoisuutta. Miten luonnon
monimuotoisuus liittyy maaseudun kehitysohjelmaan?
"Monellakin tapaa. Ohjelman kautta edistetään luonnon maatalousluonnon
monimuotoisuutta muuan muassa tukemalla viljelijöitä perustamaan
luonnonhoitopeltoja, kunnostamaan ja hoitamaan perinnebiotooppeja. Myös monet
kyläyhdistykset ja luonnonsuojeluyhdistykset ovat edistäneet maisemapiirteiden
hoitoa. Sekin on saanut ohjelman kautta rahoitusta."
Millaisia luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tuloksia
kehitysohjelmalla on saatu aikaan?
"Luonnonhoitopeltoja on viljelyksessä noin 150 000 hehtaaria.
Se on edistänyt hyvin luonnon monimuotoisuutta CAP:n velvoitekesannoinnin
poistumisen jälkeen. Myös perinnebiotooppeja on hoidon piirissä vuosittain
reilu 20 000 hehtaaria,
mikä on merkittävä panostus biodiversiteettiin."
Entä mihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota jatkossa?
"Vaikea kysymys. Se, että Suomessa olisi jatkossakin
laiduneläimiä, joita viljelijä haluaa pitää laitumella. Eläinmäärän
ylläpitäminen on merkittävimpiä tekijöitä, joilla voidaan ylläpitää
maatalousluonnon monimuotoisuutta. Useimmissa tapauksissa juuri eläimet tekevät
sen työn, joka näyttäytyy meille luonnon monimuotoisuutena - esimerkiksi
kauniina luonnonkukkina."