Maaseutu ja tulevaisuus on paljon käytetty sanapari. Maaseudun kehittäjien strategiapäivä 7.2. käynnisti aiheen tiimoilta uuden keskustelun, jota käydään vilkkaasti tänä vuonna. Helmikuussa käynnistyvät alueiden tulevaisuustyöpajat, jotka pohjustavat alueellisia maaseudun kehittämisen strategioita. Vantaan Heurekassa pidetyssä strategiapäivässä korostettiin, että alueet voivat pärjätä panostamalla omiin vahvuuksiinsa ja löytämällä oma vastauksensa parhaillaan käynnissä olevien muutosten tuomiin haasteisiin.

Päivän puheenjohtajana toiminut johtaja Päivi Kujala maaseutuverkostoyksiköstä toivoi, että strategiapäivä toisi työkaluja ja intoa alueiden omaan tulevaisuustyöhön. Valtiosihteeri Risto Artjoki toivoi avauksessaan kekseliäisyyttä sekä uskallusta kulkea myös vastavirtaan. Samanaikaisesti on mietittävä, kuinka alueet omasta puolestaan solahtavat esimerkiksi valtakunnallisiin energiapolitiikan raameihin tai ilmastotavoitteisiin.

Seitsemän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna muutoksia on tapahtunut erityisesti innovaatioajattelussa. Innovaatiot ovat muutakin kuin teknologiaa, ja maaseudulla on samat mahdollisuudet synnyttää niitä. Suomen ja maaseudun valtteja ovat metsät, maa ja puhdas vesi, Artjoki summasi.

Metsää ei nähdä puilta kun hukutaan lehtiin

Kaisa Kautto-Koivula Mind Gardenia Oy:stä hämmensi pataa nostamalla esiin uusia ja vanhoja aineksia toimintaympäristöstämme. Hän pohjusti strategiatyötä kannustamalla katsomaan asioita kokonaisvaltaisesti. Helppoa se ei ole, sillä jatkuvasti monimutkaistuva yhteiskunta, siiloajattelu ja tiettyihin ajattelumalleihin takertuminen hankaloittavat kokonaisuuden näkemistä.

Kautto-Koivulan mukaan elämme historiallista murroskautta. Leimallista ajallemme on, että niin luonto kuin ihminen voivat pahoin. Tulevaisuustyötä varten Kautto-Koivula maalasi askeleet tulevaisuuden ymmärtämiseen ja uuden suunnan löytämiseen.

Innovaatiot siivittävät muutosta

Ensimmäisellä askeleella pyritään ymmärtämään murrosaikaa; hankitaan tietoa siitä, miten tilanne tulee muuttumaan. Jokaisen alueen on pohdittava, miten murroskausi näkyy maaseudulla tänä päivänä. Kokonaisuuden hahmottamiskykyä tarvitaan, sillä muutokset tapahtuvat niin ihmisten arjessa kuin työelämässä, sekä yhteiskunnassa että taloudessa. On haasteellista nähdä, miten vaikkapa ruoka, terveys, turvallisuus tai ympäristön tila kietoutuvat yhteen, mutta siihen on panostettava.

Kautto-Koivulan mukaan maaseudun mahdollisuus on pystyä antamaan helpotusta paineille, jotka kiristävät pääkoppaa. Hyvinvointi on eteenpäin menemisen edellytys. Maaseudun on pohdittava, miten se tuottaa hyvinvointia.

Toisella askeleella keskitytään innovaatioiden ja uuden vaurauden luomiseen. Historiasta voidaan nähdä, että suuret edistysaskeleet ovat usein liittyneet johonkin innovaatioon, höyrykoneesta teletekniikkaan. Kautto-Koivula toteaa, että innovaatiot voivat syntyä missä vain, ei vain tuotekehittelijöiden työpöydällä. Tiedämme, että tulevaisuudessa keskeisiä ovat teknologiat, jotka saavat eteensä liitteitä kuten nano-, bio-, vihreä- tai geeni-. Ollaan pohtimassa isoja rakenteellisia uudistuksia. Mikä on maaseudun uusi rooli tässä?

Hyvän elämän tarjoaja pärjää

Kautto-Koivula toteaa, että ajattelu on käännettävä ylösalaisin: kiviriipasta hyvinvoinnin lähde. On haettava uusia selityksiä sille, miksi maaseutu on tärkeä. Hyvän elämän tarjoaminen on maaseudun mahdollisuus. On luotava maaseudun punainen lanka ja koottava vaikuttavat tekijät langalle. Avainsanoja ovat muun muassa puhdas vesi, luomu, paikallisuus, slow life, kulttuuri, luonto, ja biotalous. Niistä syntyy uusi vauraus.

Kolmannella askelmalla muutos toteutetaan ajamalla vanhat rakenteen alas ja pystyttämällä uusia.Tässäkin haasteena on kokonaisuuden hahmottaminen ja sen hallinta. Aluehallintoa on uudistettu ja osaamiskeskuksia perustettu. Se on tapahtunut sellaisella vauhdilla, että voidaan kysyä, onko sillä kehitetty koko kuvaa. Muutosten keskellä on pohdittava tarkoin, mihin rakenteeseen maaseudun uusi tulevaisuus ripustetaan.

Kaiken monimutkaisuuden keskellä tämänkin muutoksen tekevät ihmiset, Kautto-Koivula muistutti. Voima ja valta tulee olemaan verkostoissa. Tiennäyttäjiä ovat ne, jotka kykenevät tarjoamaan arjen hyvinvointia kestävästi. Rohkeus on avainasemassa, Kautto-Koivula summasi.

Terveiset aluestrategiatyöhön

Alueiden omat tulevaisuustyöpajat ruokkivat alueiden omien maaseudun kehittämisstrategioiden laatimista. Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämät työpajat pidetään pääosin kevään kuluessa ELY-keskusalueittain. Strategiat valmistuvat lokakuun loppuun mennessä, jolloin ne tulevat osaksi uuden maaseudun kehittämisohjelman valmistelua.

Ministeriön neuvottelevat virkamiehet Sirpa Karjalainen ja Tiina Malm kertoivat strategiapäivässä, että ohjelman on pääpiirteissään tarkoitus olla valmiina vuoden loppuun mennessä. Kevään 2013 aikana tarkentuvat toimenpiteet sekä niihin käytettävissä olevat varat, ja tällöin alueet puolestaan laativat omat maaseudun kehittämisohjelmansa.

Ohjelmatyön pohjana on EU:n Eurooppa 2020 -strategia, jonka linjaukset älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kasvusta puhuttelevat myös maaseutua. Tiina Malm kertoi uuden ohjelman rakentuvan kuuden prioriteetin varaan. Niihin pohjautuvat 17 toimenpidettä, joista jäsenmaat valitsevat haluamansa. Maatalouden ympäristökorvaukset ovat pakollinen toimenpide, ja myös LEADER-toimintatapa on käytössä kaikissa maissa. Esillä on ollut, etteivät ohjelman työkalut juuri muutu kuluvasta kaudesta. Ympäristökorvauksiin kuitenkin muutoksia tulee, Malm totesi. Kaikkien ohjelman toimenpiteiden läpileikkaavina teemoina ovat ympäristö, ilmasto, ja innovaatiot. Uutta ajattelua tarvitaan kaikilla tahoilla, hän jatkoi. Ohjelman rahojen hän arvelee pienentyvän hieman tästä kaudesta.

Sirpa Karjalainen toivoi, että strategiatyössä pysähdytään katsomaan taaksepäin, arvioidaan mitä on saavutettu ja otetaan opiksi. Toisaalta katsotaan eteenpäin ja aina vuosisadan puoleenväliin asti. Aluestrategioissa määritellään aluekohtaiset painopisteet. Niihin kirjataan kehittämiskohteet ja asetetaan mittaristo tavoitteiden täyttämiselle. Alueiden omat mahdollisuudet kumpuavat jo luonnonolosuhteista, ja alueiden ympäristölliset erityispiirteet täytyy tuoda esille, Malm jatkoi. Voimme kohdentaa ympäristökorvauksia alueiden tarpeiden mukaan.

Yhteistyötä tiivistetään eri rahastojen kesken laadittavalla kumppanuussopimuksella. Myös alueellisia suunnitelmia on katsottava ristiin rahastojen kesken ja myös muiden kansallisten linjausten kanssa. Paikallistasolla on huomioitava esimerkiksi maakuntaohjelmat, ELY-keskusten strategiat ja alueelliset vesienhoitosuunnitelmat. Tämän vuoksi on tärkeää, että tulevaisuustyöpajoissa koolla on edustava joukko alueen maaseudun kehittäjiä.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) apulaispääsihteerin Hilkka Vihisen viestinä oli erilaisten tulokulmien muistaminen suunnittelussa. Alueilla voidaan sujuvasti yhdistää kansallisia ja EU-rahoitteisia työkaluja. YTR:n omaa toimenpideohjelmaa, järjestyksessään kuudetta kokonaisohjelmaa, valmistellaan yhtä aikaa työpajojen kanssa. Pajoissa kerätään ajatuksia paitsi kokonaisohjelmaan myös maaseutupoliittiseen toimenpideohjelmaan, joka laaditaan hallitukselle juhannukseen mennessä. Tulevaisuustyöpajat ovat siten suora väylä vaikuttaa hallituksen linjauksiin. Molemmat ohjelmat ovat valtakunnantasolla toteutettavia, mutta ne pohjaavat alueellisiin tarpeisiin.

Vihinen totisi, että nykyisen kokonaisohjelman tavoitteet ovat pitkälti edelleen käypiä, mutta nekin on avattava. Alueilla strategiset tavoitteet ovat erilaisia, ja paras tietämys niistä on alueilla itsellään. Alueiden sisälläkin on erilaisia alueita. Vihisen listauksessa ratkaisuja on löydettävä kolmeen suureen haasteeseen, joita ovat paikallisdemokratian turvaaminen aiempaa suuremmissa kunnissa, puute työikäisestä väestöstä sekä siirtyminen vähähiiliseen luonnonvaratalouteen.

Sparrausapua tulevaisuustyöhön

Tulevaisuustyöpajat järjestetään aluevetoisesti. Jokaisessa tilaisuudessa läsnä on myös ministeriön, maaseutuverkostoyksikön ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän edustajia. Työpajoja ohjaa konsulttitoimisto Capful, josta Kimmo Kivinen ja Mia Örså olivat esittäytymässä strategiapäivässä.Kivinen tiivisti strategiatyön olevan näkymättömän näkyväksi tekemistä: what you see is what you get!

Tulevaisuustyö käynnistyy Capfulin lähettämällä kyselyllä, jolla kartoitetaan alueen ominaispiirteitä, mahdollisuuksia ja heikkouksia sekä toimintaympäristön muutosta. Nykytilan ja toimintaympäristön muutostrendien ollessa selvillä voidaan pohtia, kuinka siihen vastataan. Työpajojen johtopäätöksenä voidaan hahmotella, mitä kysyntää maaseudulla on ja minkälaisia rahoitusmahdollisuuksia kehittämiselle.

Teksti ja kuvat: Annukka Lyra