Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on hyvässä vauhdissa. Seurantakomitea peräänkuulutti keskittymistä ohjelman sisältöön ja sen vaikutusten pohtimiseen. Rakenteiden kankeus huolestuttaa myös uuden ohjelman valmistelussa, vaikka pyrkimys byrokratia vähentämiseen on julkilausuttu tavoite.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitea kokoontui 29.11. runsaslukuisena tarkastelemaan ohjelman tilannetta. Puheenjohtaja Heimo Hanhilahti avasi kokouksen toteamalla, että ohjelma on hyvässä käynnissä, kuten kuuluukin. Tummempia pilviä kasaa epävarma taloustilanne, joka saattaa lisätä arkuutta investoinneissa, yrittämisessä ja tukien hakemisessa.
Arviointi puhutti
Ohjelman arvioinnin vuoden 2010 raportista nousevat huomiot kertoivat pyörien pyörivän kutakuinkin niin kuin pitää. Esimerkiksi hanketukien pieni hylkäysprosentti kertoo siitä, että hankehaku toimii hyvin ja pystyy seulomaan jatkoon toteuttamiskelpoisia hankkeita. Selvennystä kaivataan kuitenkin ohjelmatoimijoiden roolitukseen. Samoin painotetaan byrokratian vähentämistä sekä ohjelmakauden vaihdon sujuvuutta.
Arviointi herätti keskustelun mittareiden asettamisesta ja vaikuttavuudesta. Ovatko ohjelman tavoitteet olleet joltain osin epärealistiset ja vastaavatko hankekohtaiset tavoitteet ohjelman tavoitteita? Arvioinnilta kaivattiin konkreettisempaa tietoa vaikutuksista.
Maksatusten ruuhkiin varauduttava
Suomen ohjelmien varoja on edelleen käytetty EU:n keskiarvoa nopeammin. Eri toimenpiteiden toteutumista seurataan ja tarvittaessa rahoitussuunnitelmaan tehdään muutoksia, jotta hyvin edennelleille toimenpiteille voidaan osoittaa vielä lisävaroja. Hyvin edenneitä toimenpiteitä ovat muun muassa koulutus ja yhteistyön lisääminen sekä LFA ja paikalliseen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Ei-tuotannolliset investoinnit ovat herättäneet kiinnostusta, mutta raskas byrokratia on usein este toteuttamiselle. Ohjelman varoja on sidottu tähän mennessä 74 ja maksettu 56 prosenttia.
Leena Tenhola ja Carl-Gustav Mikander Mavista kertoivat, että maksatusten ruuhkiin on valmistauduttu muun muassa painottamalla tarkastuksia ohjelmakauden alkuun ja keskivaiheille. ELY-keskusten toiminnan turvaaminen säästötavoitteista huolimatta on Mavin huolenaiheena etenkin kun maksatukset painottuvat samaan aikaan, kuin uuden ohjelman valmistelu. Tenhola muistutti, että Mavi tarvitsee tietojärjestelmien muutoksiin noin vuoden, jotta kaikki uuden ohjelman elementit saadaan toimeen.
Yhteistyötä alueilla ja rahastoissa
Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta totesi, että ELY-keskuksilla on menossa seesteinen suvantovaihe, tyyntä myrskyn edellä? Pahimmat ruuhkat on purettu ja sisäiset prosessit ovat rakentuneet. Taloustilanteeseen viitaten Tahvanainen kertoi, että syksyllä ei ole nähty tavanomaista hakemusmäärien kasvua yritys- ja rakennetuissa. Kysymyksiä herättävät muun muassa ELY-keskusten resurssien riittävyys, mahdollisuudet toteuttaa bioenergiahankkeita sekä huoli siitä huomioiko ohjelma kyllin hyvin harvaan asutun maaseudun ongelmia.
Anne Anttila Outokaira tuottamhan ry:stä välitti terveiset, joiden mukaan toimintaryhmät ovat pääosin tyytyväisiä tilanteeseensa. Ryhmät ovat vankistaneet asemaansa maaseudun kehittäjinä, ja rahoitukselle on ollut kysyntää. Tyytymättömyyttä aiheuttavat lähinnä byrokratia sekä eri alueiden ja rahastojen erilaiset tulkinnat. Yhteneväisyyteen onkin panostettava kun paikallinen kehittäminen seuraavalla kaudella on myös rakennerahastojen osana. Anttilan mukaan toimintaryhmät ovat innostuneita ottamaan vastaan myös kaupunkialueet, kunhan resurssit luodaan sen mukaisesti laajenemisen yhteydessä.
Seurantakomitea otti kiinnostuneena vastaan myös muiden rahastojen kuulumiset. Rahastojen yhteistyön vahvistaminen jo asetustasolla ja paikallisen kehittämisen mahdollistuminen myös rakennerahastoissa tulevat lisäämään kanssakäymistä rahastojen välillä.
teksti: Annukka Lyra