Komission hyväksyi Suomen esityksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 saamista lisävaroista. Varojen avulla ohjelma kykenee entistä paremmin vastaamaan maa-seudun uusiin haasteisiin.

Ohjelmalla on jaettavanaan noin 67 miljoonan euron lisävarat EU:n maaseuturahastosta. Kansallinen osa mukaan luettuna ohjelmaan tuleva lisärahoitus on noin 131 miljoonaa euroa.

Uudet haasteet on määritelty unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen, niin sanotun terveystarkastuksen, tuloksena. Niitä ovat ilmastonmuutos, uusiutuvat energialähteet, vesienhoito ja biologisen monimuotoisuuden säilyminen sekä maitoalan rakenneuudistus ja laajakaistainfrastruktuurin kattavuus maaseudulla.

Maaseutuohjelman lisärahoitusta suunnataan uusiin haasteisiin liittyvään koulutukseen ja tiedotuk-seen sekä innovaatioihin maa- ja metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi. Maatalouden ympäristötuessa edistetään monivaikutteisten suojavyöhykkeiden perustamista ja hoitamista sekä ravinnekuormituksen tehostettua vähentämistä. Lisäksi rahoitusta suunnataan bioenergiahankkeisiin Leader-toimintaryhmien kautta. Elvytysvarat kohdistuvat maaseudun laajakaistainfrastruktuurin parantamiseen.

EU:n lisävarat kohdistuvat uusiin haasteisiin seuraavasti:

• ilmastonmuutos 2,510 milj. euroa (4 %)
• uusiutuvat energialähteet 3,440 milj. euroa (5 %)
• vesienhoito 31,138 milj. euroa (46 %)
• biologinen monimuotoisuus 1,140 milj. euroa (2 %)
• innovaatiot 2,100 milj. euroa (3 %)
• maitoalan rakenneuudistus 2,100 milj. euroa (3 %)
• laajakaistainfrastruktuuri 24,570 milj. euroa (37 %)

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä: neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen, p. 040 524 6112; neuvotteleva virkamies Tiina Malm, p. 040 733 6223.

Komission 24.11.2009 hyväksymät muutokset Manner-Suomen maa-seudun kehittämisohjelmaan

Ympäristövaikutuksia tehostetaan – muutokset maatalouden ympäristötukiin ja ei-tuotannollisiin investointeihin

Maaseudun kehittämisohjelmaan hyväksytty kosteikkojen ja perinnebiotooppien tukien korottaminen ympäristö- ja ei-tuotannollisten investointien tuissa vastaa maaseudun uusiin haasteisiin. Kosteikkojen perustamisen ja hoidon tukialuetta laajennetaan Merenkurkun ja Perämeren alueille. Monivaikutteisen kosteikkojen perustamisen enimmäistukitasoa nostetaan 11 500 euroon hehtaarilta. Pienissä kosteikkokohteissa (0,3–0,5 ha) on kiinteä tuki, 3 226 euroa/kohde.

Arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivauksen ja aitaamisen tukitasot nostetaan, ja tuen suuruus porrastetaan alueen koon perusteella. Perinnebiotooppien hoidon erityistuen tukitasoa nostetaan nykyisestä 135 eurosta 200 euroon pienialaisten perinnebiotooppien (5–30 aaria) osalta, jotta näiden kohteiden hoidon tukitaso vastaisi paremmin hoidon todellisia kustannuksia. Leader-toimintatapa laajennetaan luon-non- ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen erityistukiin.

Syysviljat ja syysviljojen suorakylvö sänkeen hyväksytään täyttämään ehdot ympäristötuen kol-messa talviaikaista kasvipeitteisyyttä koskevassa lisätoimenpiteessä. Muutoksen myötä syysviljat huomioidaan talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä talvikaudella 2010–2011, kun peltokasvien tuo-tantopalkkion maksaminen loppuu vuoden 2011 alusta.

Eläinten hyvinvointituen tukikatto poistuu

Eläinten hyvinvointitukien tilakohtaiseksi enimmäistukitasoksi asetettiin valmisteluvaiheessa 5 000 euroa. Enimmäistukimäärä poistetaan. Muutoksen tavoitteena on osaltaan helpottaa maitoalan so-peutumista rakenneuudistukseen.

Maitoala ja bioenergia erityiskohteina

Maitoalan kilpailukyvyn kehittäminen sekä uusiutuvan energian tuotanto ovat Suomen erityiskohtei-ta. Maatalouden investointeihin lisätään 22 milj. euroa EU-varoja. Niillä varmistetaan investointitukivarojen EU-rahoituksen riittävyys maidontuotannon ja nautakarjatalouden rahoitustarpeisiin koko ohjelmakaudella. Varoja voidaan käyttää myös maatilojen uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen sekä tiettyihin puutarhatalouden rakennusinvestointeihin.

Yritysten kehittämistoimia tuetaan lisävaroin ja korottamalla tukitasoa kymmenellä prosentilla. Koh-teena ovat pk-yritysten ja yritysryhmien maidonjalostus ja markkinointi sekä mikroyrityskokoisten bioenergiayritysten kehittämistoimet. Tukitaso nousee nyt 50 prosenttiin. Kehittämishankkeet voivat liittyä tuotteiden, menetelmien tai teknologian kehittämiseen.

Energiayrittäjyyttä voidaan tukea aiempaan laajemmin. Tuen kohteena voivat olla laitokset, jotka käyttävät energialähteenä nyt biomassan lisäksi myös muita uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinko- ja tuulivoimaa tai maalämpöä.

Biotaloutta vahvistetaan - tutkimustulokset nopeasti yritystoiminnaksi

Biotalous on uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa, käyttävää, jalostavaa ja markkinoivaa tuotantoa. Ohjelmamuutos yksinkertaistaa hankkeita, joissa ytimenä on maaseudun alkutuotannon, jalostuksen ja tutkimuksen nopea ja tuloksellinen yhteistyö. Päämääränä näissä ovat kaupallisesti menestyvät uudet tuotteet, menetelmät ja teknologia. Tavoitteena on tukea yritysten tarvitsemaa tutkimusta, tuoda uutta tutkimustietoa nopeasti saataville sekä kehittää markkinointia yritysten yhteistyönä.

Tuen ehtona on, että yhteistyössä on mukana vähintään kaksi yritystä tai toimijaa, joista yksi on joko alkutuottaja tai jalostaja. Lisävaroilla ja muutoksilla tähdätään suomalaisen maitoketjun kilpailukyvyn kehittymiseen ja fossiilisia polttoaineita korvaavien vaihtoehtojen hyödyntämiseen. Siten toi-votaan maaseudun työmahdollisuuksien ja toimeentulon biotaloudessa lisääntyvän.

Maaseudun tietoliikenneyhteyksiä parannetaan

Maaseuturahasto osallistuu EU:n laajuisesti elvytystoimiin kehittämällä maaseudun laajakaistayhteyksiä. Suomessa laajakaistahankkeet toteutetaan harvaan asutulla maaseudulla yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa osana kansallista Laajakaista 2015 -hanketta. Tavoitteena on, että nopea 100 megabitin laajakaistayhteys on saavutettavissa enintään kahden kilometrin tilaajayhteydellä. Tavoitteen mukaan laajakaista kattaa 99 prosenttia vakituisista asunnoista ja yrityksistä vuoteen 2015 mennessä.

Maaseudulla nopean ja luotettavan verkkoyhteyden merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Ne luovat turvallisuutta ja varmistavat palveluiden saatavuutta. Yrittäjille yhteydet ovat sekä hankinta- että markkinoinnin väylä, kun asiakkaat ovat kaukana. Maatiloilla ja metsissä yhä useammat toiminnot edellyttävät satelliittipaikannusta ja suuria yhteysnopeuksia. Erityisesti maitotiloilla molempiin suuntiin tehokkaiden ja vakaiden tietoliikenneyhteyksien tarve korostuu, kun lähetettävät ja vastaanotettavat tietomäärät kasvavat. Myös sähköistetty maatalouden tukien haku vaatii vakaan tietoliikenneyhteyden.