Lisää onnistumisia

Investointituki mahdollisti maitotilan laajennuksen

Kauhavalainen Eetu Aro on kehittänyt ja laajentanut lypsykarjatilansa toimintaa tehokkaasti investointitukien avulla. Vuonna 2005 tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos, johon saatiin nuoren viljelijän aloitustukea. Otettuaan ohjat tilalla Aro laajensi navettaa. Investointi uuden navetan rakentamiseen oli välttämätön.

Uutta intoa viljelyyn luomusta

Ähtäriläinen maitotilallinen Veijo Leino on toiminut viljelijänä lähes parikymmentä vuotta. Tilan pellot ovat olleet luomuviljelyssä 16 vuotta ja kotieläintuotanto luomua 14 vuotta. Tilalla on 20–30 lypsylehmää ja kokonaiseläinmäärä lähenee 50 kappaletta.

Kosteikon perustaminen palauttaa luonnon ennalleen

Kosteikkojen perustamiskustannuksiin myönnettävä ei-tuotannollisten investointien tuki on tuttu Heikki Happoselle, joka viljelee maata Tuusniemellä Koillis-Savon seudulla.
Happonen on perustanut kosteikkoja jo ennen EU-tukiaikaa. Nykyään Happonen tekee kosteikoita ammatikseen. Hänelle kosteikkojen perustaminen näyttäytyy sydämen asiana.

Onnellisten lehmien maitoa Ohelasta

Ohelan navetassa lypsylehmät käyvät päivän aikana lypsyllä omaan tahtiinsa. Eläimet saavat pihatossa toteuttaa luontaista käyttäytymistään. – Eläinten hyvinvointi on meille kaikkein tärkeintä. Meillä on navetassa kaikki mahdolliset herkut parsipedeistä harjakoneeseen, Mervi Säynätmäki kertoo.
Jääskeläisten maatilalla eläimet voivat hyvin.

Jääskeläisten maatilalla eläimet voivat hyvin

Maatalousyrittäjät ovat voineet hakea vuodesta 2008 lähtien eläinten hyvinvoinnintukea. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tarkastaja Mika Lehikoinen kävi läpi Merja ja Matti Jääskeläisen maitotilan tuotantoeläinten olosuhteet. –Tilalla ovat asiat kunnossa, Mika tiivistää.

Parikkalalainen Juho Anttonen panosti maidontuotantoon

Maanviljelijän ammatti on ollut 25-vuotiaalle Juho Anttoselle itsestään selvä valinta jo lapsesta asti. Pari vuotta sitten tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos Juhon vanhempien Eira ja Juha Anttosen luovuttaessa vetovastuun pojalleen. Maatilan sukupolvenvaihdos vaatii tarkkaa suunnittelua ja riittävästi aikaa. Rahoitusta muutokseen voi hakea ELY-keskuksesta. Tukea voi saada sekä tilanpidon aloittamiseen että investointeihin. Anttosten sukupolvenvaihdoksen myötä tuli ajankohtaiseksi päivittää maidontuotantotilat.

Utsjoen kirkkotupayhdistys ry pitää huolta valtakunnallisesti arvokkaasta perinnebiotooppialueesta

Utsjoen kirkkotupayhdistys haki perinnenbiotoopin hoitotukea Pohjoisimman Lapin Leader ry:n kautta. Yhdistykselle myönnettiinkin tuki kirkkotupien alueen ylläpitämistä ja kunnostamista varten.
- Tavoitteena on säilyttää alueen perinnebiotooppiarvot. Samalla tuetaan myös yhteisöllisyyttä sekä Utsjoen alueen matkailuympäristön kehittämistä., kertoo kirkkotupayhdistyksen puheenjohtaja Aulis Nordberg.

Kosteikon perustaminen edistää luonnon monimuotoisuutta

Siemenperunaa kasvattava Jussi Tuomisto haki ei-tuotannollisten investointien tukea viime vuonna perustaakseen kosteikon tilansa lähettyville Kurikan Viitalankylään.
- Kosteikon perustaminen on hyvä asia niin ympäristön kannalta kuin maisemallisestikin, Tuomisto kertoo.

Ylä-Tihtarin perinteikkäällä tilalla panostetaan ympäristönsuojeluun

Ylä-Tihtarin tila on ollut jo vuodesta 1561 saman suvun hallussa. Tällä hetkellä tilaa isännöi Samuel ja Mari Uusitalo, tilan 15. isäntäpari. Koska elinkeino on suoraan riippuvainen luonnosta, on ympäristön hyvinvoinnin huomioonottaminen Uusitaloille tärkeää.

Ympäristönsuojelu ei ole kallista eikä monimutkaista

Maailman luonnonsäätiö WWF järjesti vuonna 2009 ensimmäistä kertaa Itämeren ympäristöystävällisintä viljelijää etsineen kansainvälisen kilpailun. Voiton ja 10 000 euron pääpalkinnon toi kotiin suomalainen Vapolan tila, joka sijaitsee Kalannin Paulähteen kylässä Uudessakaupungissa.

Yksikin viljelijä voi vaikuttaa

Tapani Heikkilän tilalla on ympäristötukisitoumus ja käytössä kaksi lisätoimenpidettä: peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla. Kokemukset ympäristötuesta ovat hyviä. – Ympäristön tilasta huolehtiminen on viljelijälle tärkeää, jotta peltojen kasvukunto säilyy, Heikkilä sanoo.

Sukupolvenvaihdos toteutuu nuoren viljelijän aloitustuella

Päivin (32) päätyö on toistaiseksi logistiikkasuunnittelijana Forssassa, mutta sukupolvenvaihdos vanhalla sukutilalla Euran Honkilahden Metsärannassa tapahtuu vuoden loppuun mennessä.