Maaseutuprofessori Hilkka Vihinen sukkuloi tottuneesti EU:n ja Suomen maaseutupolitiikan kehittämistyöryhmissä ja kansainvälisissä tutkimusryhmissä. Moni työtehtävä liittyy tavalla tai toisella erilaisiin ohjelmiin.

Politiikan tutkija ja käytännön toimintapolitiikka kohtaavat ohjelmien valmistelussa ja toteuttamiskeinojen valinnassa. – Politiikka on arvoperusteista, mutta tutkijana voin tarjota analysoitua tietoa ja perusteltuja vaihtoehtoja. Ohjelman ja sen toteutuksen ei pidä perustua ”musta tuntuu”-ajatteluun, sanoo Hilkka Vihinen. Myös tulosten arviointi tarvitsee tutkimusta. Kaikkea ei voi mitata litroilla, hehtaareilla tai euroilla, vaan tutkimuksen keinoin kehitetään luotettavia mittareita politiikan laadulliseen arviointiin. Hilkka Vihinen työskentelee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen maaseutupolitiikan professorina MTT taloustutkimuksessa Helsingissä, jossa hän mm. koordinoi laajaa Mahdollisuuksien maaseutu -tutkimusohjelmaa.

Innovaatiot ja hyvät käytännöt analyysiin

Maaseutututkimuksessa politiikan tutkija jäsentää systemaattisesti ilmiöiden kehitysdynamiikkaa. Vihinen on tutkinut mm. maaseudun kehittämisen näkökulmaa kuntastrategioissa ja innovaatioiden syntyä. Kehittämisen keinot ja niiden analysointi kiinnostavat. – Maaseudun kehittämisen hyviä käytäntöjä on kirjattu listoiksi ja pyritty siirtämään alueelta toiselle. Tutkimuksella voidaan osoittaa yleisiä malleja, jotka edistävät käytännön onnistumista. Nyt kehitellään avointa järjestelmää, jolla hyvät käytännöt saadaan laajemmin käyttöön. Jäsentäminen voi tuoda hyvin konkreettisia tuloksia. Esimerkiksi monialayrittäjyyttä tutkittaessa on havaittu, että useat yhteiskunnalliset säädökset ovat epäedullisia monialayrittäjille. Säädösviidakko on sitä laajempi, mitä monipuolisemmasta yrittäjyydestä on kyse.

Kansainvälisyys on tutkijan arkea

Hilkka Vihinen on mukana EU:n komission asettamassa työryhmässä, jossa analysoidaan eurooppalaisen maaseudun alueellisia erityispiirteitä ja niiden tasapainoisen kehittämisen keinoja. Hän on siis osaltaan luomassa perusteita EU:n tulevalle maaseutupolitiikalle. – Kun alueiden lähtökohdat ovat erilaiset, myös keinot tulee räätälöidä erilaisiksi. Se on haaste, koska keinojen eriyttäminen kyseenalaistaa helposti politiikan yhteisyyden. Euroopan unioni muuttuu hitaasti, mutta se muuttuu koko ajan. Vihisen mukaan yhteisin varoin toteutettavan maaseutupolitiikan avulla on tuotettava asioita, joita yhteiskunta, siis ihmiset, haluavat. – Maaseudun kannalta vuodet 2013–2020 tullevat olemaan siirtymävaihetta, jonka jälkeen unionin yhteinen maatalous- ja maaseutupolitiikka saattaa olla olennaisesti erilaista kuin nyt, uskoo Hilkka Vihinen.

Teksti: Irma Peltola

Kuva: Hilkka Vihinen