Tuleva ohjelmakausi 2014–2020

Vuonna 2014 alkavalla uudella ohjelmakaudella muun muassa ilmastonmuutos, uudet teknologiat ja yhteiskunnalliset muutokset luovat uusia tarpeita – ja mahdollisuuksia maaseudun kehittämiselle. Nykyisen ohjelmakauden kokemukset ovat pohjana tulevan kauden suunnittelulle. Tällä sivulla seurataan valmistautumista uuteen ohjelmakauteen.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on tulevalla kaudella vuoden 2013 jälkeen vastattava uusiin haasteisiin niin ruoan, luonnonvarojen kuin alueiden käytön osalta. Komission tiedonanto tulevasta ohjelmakaudesta valottaa miksi yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta tarvitaan. Siitä käyvät ilmi, mitkä ovat uudistuksen tavoitteet ja minkälaisia politiikan välineitä on käytössä niiden saavuttamiseksi. Alla ovat myös tiedonantoa esittelevä havainnollinen kalvosarja.

Komission tiedonanto uudesta ohjelmakaudesta:

Suomeksi Englanniksi

Tiedonannon pääsisältöön voi tutustua myös pp-esityksenä alasivulla Esittelykalvoja.

Komission syksyllä 2011 julkistamat asetusluonnokset tulevasta ohjelmakaudesta

Maaseuturahaston tehtävänä on edistää kestävää maaseudun kehittämistä koko unionin alueella. Se tukee unionin maataloutta alue- ja ympäristönäkökulmasta tasapainoisemmaksi ja innovatiivisemmaksi. Maaseudun kehittämisen kolme tavoitetta ovat: 1) maatalouden kilpailukyky 2) luonnonvarojen kestävä käyttö ja 3) maaseutualueiden tasapainoinen alueellinen kehitys. Komissio on julkaissut 6.10.2011 seuraavaa rahoituskautta koskevat asetusluonnokset. Lisää maaseutuasetuksesta

Euroopan komission 6.10.2011 julkaisema ehdotus rakennerahastojen ”yleisasetukseksi” sisältää yhteiset säännöt rakennerahasto-ohjelmille, maaseudun kehittämisohjelmille ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmille. Tavoitteena on parantaa eri rahoitusvälineiden johdonmukaisuutta, saavuttaa synergiaetuja, lisätä toimien vaikuttavuutta sekä edistää Europa2020 -strategian tavoitteita viisaasta, kestävästä ja osallistavasta kasvusta.

Tulevalla ohjelmakaudella jokainen jäsenvaltio tekee Euroopan komission kanssa kumppanuussopimuksen, jossa vahvistetaan kyseisen maan kaikkien edellä mainittujen ohjelmien EU-tavoitteisiin liittyvät yhteiset tavoitteet ja sitoumukset. Kumppanuussopimukset laaditaan samanaikaisesti kaikkien eri rahastojen ohjelmien kanssa. Tavoitteiden edistymisestä raportoidaan säännöllisesti.

Yleisasetusehdotuksen ensimmäinen osa sisältää yhteiselle strategiakehykselle, ja siten kaikkien rahastojen ohjelmille yhteiset säännöt seuraavista asioista:

  • Yleiset EU –rahoituksen periaatteet, temaattiset tavoitteet, yhteinen strategiakehys
  • Kumppanuussopimus
  • Kaikkien rahastojen yleiset ehdot
  • Paikallislähtöinen kehittäminen (LEADER)
  • Ohjelmien seuranta ja raportointi
  • Strateginen seuranta
  • Arviointi
  • Tekninen apu
  • Rahoitukseen liittyvät yleiset säännöt
  • Hallinto ja valvonta

Yleisasetuksen toinen osa sisältää yhteiset vaatimukset Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja koheesiorahastosta rahoitettaville ohjelmille.

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskevat linjaukset on kirjattu niin sanottuun horisontaaliasetukseen.

Myös Euroopan unionin suoraan rahoittamat maatalouden tuet uudistuvat. Nykyinen suorien tukien järjestelmä, johon kuuluvat esimerkiksi tilatuki ja tuotantosidonnaiset tuet, korvataan uudella järjestelmällä, jonka osia ovat asetusluonnoksen mukaan:

  1. perustukijärjestelmä
  2. lisätuki viljelijöille, jotka noudattavat asetuksessa määriteltyjä ympäristö ja ilmastoehtoja ns. vihertäminen (tuen määrä 30 % kansallisesta enimmäismäärästä),
  3. vapaaehtoinen lisätuki viljelijöille, joita koskee luonnonolosuhdehaitta (tuen määrä enintään 5 % kansallisesta enimmäismäärästä),
  4. lisätuki nuorille viljelijöille (tuen määrä enintään 2 % kansallisesta enimmäismäärästä)
  5. pienten tilojen tuki (tuen määrä enintään 5 % kansallisesta enimmäismäärästä),
  6. vapaaehtoiset tuotantosidonnaiset tuet (tuen määrä Suomella enintään 10 % ja poikkeuksellisesti yli 10 %:n),
  7. puuvillan tuki,
  8. Posei-tuet sekä
  9. Aigeian-meren tuet.

Suorien tukien ympäristövaatimuksia sisältävä osa muodostaa yhdessä täydentävien ehtojen kanssa perustason Maaseuturahastosta rahoitettaville ympäristötoimenpiteille.

1.11.2011