Keski-Suomi muistuttaa pienoiskoossa koko Suomea; väestö ja palvelut keskittyvät yhä enemmän Jyväskylän seudulle tai muihin seutukuntakeskuksiin. Tästä huolimatta maaseudulla on aktiivista yritystoimintaa ja kylätoimintaa. Maaseudulla on hyvä elää Keski-Suomessakin.
Keski-Suomessa on reilut 3400 aktiivimaatilaa. Maito- ja sikatilojen määrä on vähentynyt, ja viljatilojen määrä lisääntynyt. Luomutilojen määrä on myös kääntynyt kasvuun ja niiden koko on kasvanut. Luomutiloja on tällä hetkellä 160 kappaletta.
Keski-Suomen maaseudulle on tyypillistä maatilojen monialaisuus ja muun yritystoiminnan suuri merkitys tilojen taloudessa. Maatiloilla merkittävin on koneurakointi. Seuraavaksi yleisimpiä ovat polttopuun myynti, maaseutumatkailu, puu- ja metsäalan koneurakointi, maataloustuotteiden suoramyynti ja hevosyrittäjyys.
Myös tulevaisuudessa nämä samat toimialat ovat yleisimpiä yritystoiminnan muotoja, mutta lisäksi kärkijoukkoon nousee bioenergian tuotanto.
Keski-Suomen luonnon rikkaus syntyy metsien, vesistöjen, kallioiden ja soiden sekä maatalousalueiden kirjosta. Ne ovat eliölajien runsauden perusta ja tarjoavat raaka-aineita ja uusiutuvaa energiaa, mutta myös entistä enemmän virkistystä ja kulttuurisen voimavaran.
Kalavedet ovat merkittävä osa keskisuomalaista elinympäristöä. Kalastuskelpoiset kalakannat ovat kalatalouteen perustuvien elinkeinojen, virkistyksen ja palvelutarjonnan selkäranka. Vapaa-ajan kalastus on yksi suosituimmista vapaa-ajan harrastuksista.
